Jos se mitenkään on mahdollista, niin korona aika on lähentänyt miestä ja minua vielä entisestään.
Olemme alkaneet käymään kävelylenkeillä.
Mies on ollut aina kova kävelemään, mutta minä olen tykännyt polkea pyörällä paikasta toiseen.
Nyt viimeisen kahden viikon aikana olemmekin kävelleet päälle 100km.
Kävelylenkkien aikana saamme jutella rauhassa, pysähtyä ihailemaan maisemia ja vähän haaveilla "mitä jos" asioista.
Täällä meidän kodin ympäristössä on aivan ihanat kävelytiet.
Reittejä on lukematon määrä.
Osassa reiteistä kuljetaan ihan metsän keskellä, kun taas toisaalla on peltoja ja puroja.
Napsin muutaman kuvan, meidän kävelyn lomassa, teillekin näytille.
Ensimmäisessä kuvassa on ilta-aurinko jo puiden latvojen päällä.
Peltojen keskellä on pieni punainen mökki.
Jotenkin niin upea maisema.
Mieskin sanoi, että täällä on niin hyvä hengittää!
Mietittiin myös sitä, miten onnekkaita olemme kun saamme tilanteesta huolimatta liikkua ulkona.
Välillä kävelylenkeillä ei tule vastaan yhtään ihmistä.
Ihailimme hetken puron virtausta suloisella pienellä sillalla.
Tuli kyllä niin kivan keväinen fiilis tästä!
Parasta seuraa on oma rakas <3
Parasta on raikas ilma ja kauniit maisemat ympärillä.
Parasta on halitauot kesken kävelyn.
Millaisissa maisemissa te tykkäätte ulkoilla?