Kukkia perjantaihin

Viime viikonloppuna kävin äitini takapihalla kahveilla.

Äitini rakastaa kukkia ja niitä pihalta löytyykin ihan mukava määrä.

Kävelin ympäri pihaa ja napsin muutaman kuvan muistoksi ihanasta päivästä, näin niin kuin kukkien muodossa.

Kyllä se vaan niin on, että näin aikuisenakin on aivan ihanaa viettää aikaa oman äidin kanssa.

Minullahan on maailman ihanin äiti...tietenkin <3

Ja koska jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, niin tässä teillekin pientä kukkafiilistelyä näin perjantain kunniaksi!

Tästä hauskasta kukkakepistä tuli heti mieleen eräs lastenlaulu, jonka sanat menevät näin:

Sammakkomummo istui kivellä,
söi söi söi söi lumpeen lehteä.
Jaksaako mummo enää loikkia?
Näin näin näin näin täydellä vatsalla.
Möhömaha mummo,
kävi pitkäkseen,
kaislikon reunaan aivan yksikseen.

Aivan ihanaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua teille kaikille <3

Sukunimen ensimmäinen kirjain (K)

Nappasin tämän hauskan haasteen mukaani Kotonasi blogista, kiitos Annukka hauskasta postausideasta.

"Tehtävänä on kirjoitella käyttämällä oman sukunimen ensimmäistä kirjainta otsikkosanojen alle, mitä ne tuovat mieleen. Ensin siis vain yksi sana ja perustelujakin voi esittää."

VAATE
Kukkamekko.
Rakastan mekkoja ja erityisesti kukkamekkoja.
Nyt onkin taas mekkoaika parhaimmillaan, joten tämä mekko päällä tullaan minua näkemään usein.

JUOMA

Kahvi ja mieluiten maitovaahdolla kiitos.
Tästä tulikin mieleen, että kun seuraavan kerran menen Ikeaan, pitää ostaa uusi maidon vaahdotin.

PAIKKA
Koti.
Kotona olo on turvallinen ja rento.
Kotiin on ihana tulla rankan työpäivän jälkeen.
Kun kodin oven sulkee sisään tullessa, jää paha maailma ulkopuolelle.

RUOKA 
Kalaruoat.
Minä olen kalalle ja kaikille äyriäisille allerginen, mutta teen kuitenkin perheen miehille kalaruokia aina välillä.
Pystyn tekemään tonnikala- ja lohiruokia ilman yökkimistä :)

ELÄIN
Kotka.
Upea ja uljas kotka, ei kuitenkaan se korppikotka, joka myös olisi tähän sopinut.

KUKKA
Kaktus.
Olen aina tykännyt kaktuksista.
Suurin syy tähän on varmaan se, että ovat lähes ainoita kasveja, jotka säilyvät pidempään elossa minun hoidossani.
Kaktuksista onkin hauska tarina!
Olimme siskoni kanssa vielä lapsia ja saimme kummatkin omat banaanikaktukset.
Minä hoidin kaktustani itselleni tavanomaiseen tapaan, eli unohdin välillä kastella ja sitten taas kastelin ja kaktus oli valoisassa paikassa ja välillä pöydän nurkassa pimeässä.
Jostain syystä tuo kaktus viihtyi tällaisessa hoidossa ja se pysyi oikein hyvänä pitkään.
Yhtenä päivänä kuitenkin huomasin, että kaktukseni oli ihan pystyyn kuollut.
Kovasti ihmettelin tätä juttua, että miten voi kuolla kasvi ihan tuosta vaan.
Vuosia myöhemmin selvisi, että eihän se ollutkaan minun kaktukseni mikä kuoli, vaan pikkusiskoni kaktus, jonka hän oli tappanut liikaravinteilla ja liika kastelulla ja vaihtanut sitten minun kaktukseeni :D

TYTÖN NIMI
Katja.
Rakas pikkusiskoni on Katja ja siksi tämä nimi tulikin ensimmäisenä mieleen.
Äitini nimi alkaa myös k:lla, mutta kun ÄITI alkaa ä:llä niin sitä en siksi tähän laita.

POJAN NIMI
Kristoff, juurikin Frozenin takia!

AMMATTI
Kokki.
Meiltähän löytyy tästä perheestäkin oma kokki, joten tätä ei tarvinnut pitkään miettiä.

KUVAUS HENKILÖSTÄ
Kultainen, kurvikas ja kipakka :)

JOKA KODISSA
Katto!

Olipa pitkästä aikaa kiva tehdä tällainen haastemainen postaus.
Mukavaa keskiviikkoa teille kaikille <3

Unohtelijan leipä

Pitkien vapaiden ja Eid juhlan kunniaksi päätin tehdä unohtelijan leipää.

Mitä ihmettä se nyt on?

Saattaapi olla, että vuokaleipä tai pataleipä voisi kuvata tämän tyylistä leipää myös hyvin.

Lauantaina puolenpäivän aikaan tein leipätaikinan tällä ohjeella:

3dl vettä

1 pussi kuivahiivaa

1tlk suolaa

1tkl öljyä

1dl ruisjauhoja

5dl vehnäjauhoja

Hiiva liotetaan lämpöiseen veteen, lisätään suola.

Jauhot sekaisin ja taikinaan.

Lopuksi sekaan vielä öljy.

Kun taikina on hyvin alustettu se nostetaan suoraan silikonivuokaan.

Leivän päälle ripotellaan vielä vähän jauhoja.

Vuoka peitetään kelmulla ja nostetaan jääkaappiin.

Tämän jälkeen taikinan voi unohtaa jääkaappiin jopa pariksi päiväksi.

Minulla taikina oli jääkaapissa vuorokauden verran.

Leipä paistetaan 175 asteisessa uunissa, mutta niin, että leipä laitetaan jo kylmään uuniin.

Leipä saa olla uunissa tunnin ajan ja tämän jälkeen se on valmista syötäväksi.

Herran jestas miten hyvää tästä unohtelijan leivästä tuli.

Kuten näkyy, rakenne on ihanan ilmava ja kuori vähän rapsakka.

Tätä tehdään meillä kyllä jatkossakin ja ehkä vähän useamminkin.

Herkullista toukokuun viimeistä viikkoa teille kaikille <3

Viikonlopun biisilista

Minulla viikonloppu alkoi jo keskiviikkona.

Helatorstain ja perjantain ylityövapaan ansiosta pitkä viikonloppu suo ansaitun pienen lepotauon.

Tuunailun, askartelun, ompelun ja leipomisen lisäksi harrastuksiini kuuluu laulaminen.

Olin koko kouluaikani musiikkiluokalla ja meidän luokka oli kyllä ihan huippu.

Kävin piano- ja laulutunneilla ja kuuluin sekä luokan että koulun kuoroihin.

Voisi siis sanoa, että musiikki on ollut aina isossa osassa elämääni.

Musiikin avulla olen selvinnyt suruista ja sen tahdissa olen myös iloinnut asioista.

Koska nyt on hyvä fiilis näistä vapaista niin ajattelin koota pienen biisilistan viikonlopulle!

Tässä teille siis lauluja, joita kuuntelen tämän viikonlopun aikana ja voitte olla varmoja, että laulan kovaa ja korkealta mukana!

Ihanaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua teille kaikille!

Sisustusunelmia

Olen vähitellen alkanut tekemään pesäeroa tähän kotiin.

Tämä meidän nykyinen koti oli pitkään minun unelmieni koti.

Tässä kodissa on aivan ihanan iso olohuone ja toimiva keittiö, johon mahtuu suuri ruokapöytä ja tuolit.

Minulle on aina ollut tärkeää, että ne huoneet, joissa vietämme suurimman osaa valveillaoloajastamme ovat tilavia.

Makuuhuoneessa riittää, että sinne saa sängyn ja yöpöydän.

Oma sauna on ollut myös aivan ihana.

Parasta on kylmänä päivänä laittaa sauna lämpenemään ja löylytellä itsensä lämpimäksi.

Uutta kotia odotellessa olen miettinyt, että millaisia huonekaluja sinne haluaisin.

Olen miettinyt pyöreää ruokapöytää, mutta silloin saattaisin joutua luopumaan puusohvastani.

Olen täysin ihastunut meidän puusohvaan, joka on osa meidän ruokailuryhmää...siksipä varmasti pitäydyn nykyisessä jatkettavassa pöydässä :)

Minulla on menossa pehmoisuus, samettisuus, vihreysvaihe elämässäni.

Olen täysin rakastunut samettisohviin ja tässä sohvassa yhdistyy sametti ja vihreys ja pehmeys, joten siksipä se onkin minun yksi suosikeistani meidän uudeksi sohvaksi.

Vihreät samettiverhot olisivat myös ihanat olohuoneeseen.

Jotenkin samettiverhoilla saa luotua sellaista ylellistä ja kotoista tunnelmaa samanaikaisesti.

Ihanat verhot <3

Lisäksi haluaisin tapetoida yhden seinän tulevasta olohuoneesta.

Tapetiksi valitsisin näyttävän kuvioinnin ja tummalla pohjalla (onko yllätys tuo pohjaväri?).

Nyt vaan käydään läpi meidän kaappeja, että jos joskus saadaan se uusi unelmien koti, olisi muutto sitten hitusen helpompaa.

Kyllä kuulkaa on tässä kymmenessä vuodessa ehtinyt tavaraa kertyä tähän talouteen.

Onneksi meillä on miehen kanssa samanlainen draivi nyt siistiä kotia, joten siivouskin käy ilman ongelmia.

Millaisia sisustushaaveita sinulla on?

Ihanaa keskiviikkoa <3

Karkkilassa toukokuussa

Kaksi kuukautta sitten nähtiin Mian kanssa viimeksi.

Tuntui, että aikaa olisi mennyt pidempäänkin, niin oli jo kovasti ikävä omaa kaveria.

Saavuttiin Karkkilaan perjantaina viiden jälkeen.

Minä tein perinteisen kebab-kastikkeen ja uunissa paistui ranskalaiset.

Herkuttelin suklailla, joita kummityttöni toi töistä, nam!

Lauantaiaamuna Mian ukkeli laittoi meille hotellitason aamiaisen.

Oli puuroa, leikkeleitä, kananmunia, croissantteja, patonkia, kurkkuja, paprikaa, salaattia ja tomaattia.

Hän teki jopa pestoa itse, oli muuten älyttömän hyvää.

Juotiin appelsiinimehua ja kahvia.

Valokuvaaja näkyy kattilan kannessa :D

Meillä oli vaikka mitä suunnitelmia viikonlopuksi, mutta lopulta lauantai menikin ihoa hoidellessa ja hiuksia värjätessä.

Ensi kerraksi jäi nyt yksi teemajuttu toteutettavaksi.

Hiuksissa on nyt todella punainen väri.

Ei ihan omalta väriltä tunnu, mutta uskon, että tämä kuluu yhtä nopeasti pois kun edelllinenkin väri :)

Tänään on Mian nuorimman tyttären synttärit ja me juhlimme jo synttäreitä vähän etukäteen.

Teimme sankarin toiveesta (ja hänen avustuksella) suklaisen mansikka-sitruunatuorejuustokakkusen.

Oli todella hyvää ja sopivan makeaa.

Sitruunainen maku kompensoi kivasti tumman suklaan makeutta.

Synttärilahjaksi käytiin ottamassa yksi korvakoru lisää Karkkilan Aito kullassa.

Ihanaa palvelua saatiin ja synttärityttö oli toivomastaan lahjasta oikein onnellinen.

Yllätyksekseni Karkkilan Lähetystori oli myös auki, jee!

Ei ollut ruuhkaa ja saatiin Mian kanssa kiertää paikka läpi ihan rauhassa.

Onneksi oli myös edellisen kerran kaaos saatu aisoihin ja tavaroita oli taas mukava tutkia siistissä liikkeessä.

Ostin tämän metallisen koristetähden hintaan 0,80€.

Tämä pikkuinen talo tulee suunnittelemaani minimaailmaan.

Hintaa talolla oli 0,20€.

Paras löytö oli tämä uuden veroinen käytävämatto, josta maksoin vain 5€.

Kaikki löydöt siis yhteensä vain 6€.

Ei paha ollenkaan!

Karkkilan Tokmannilta nappasin myös alesta ja viimeisen parin lenkkareita.

Maksoin näistä 11€.

Todella hyvät ja kevyet jaloissa ja mielestäni myös aika ok:n näköiset.

Tällaista tällä kertaa.

Nyt meillä on Mian kanssa mietinnässä mitä teemme yhdessä kesälomalla.

Minullahan lomasuunnitelmissa on vaan reissu Karkkilaan :)

Ihanaa uutta viikkoa teille kaikille!

Smoothiet, ruokaa ja ystäviä

Toisilla on sienestys- ja marjastuskausia, mutta meillä on miehen kanssa smoothiekausia.

Meidän keväinen smoothiekausi on alkanut.

Teemme smoothieita maito- tai appelsiinimehupohjiin.

Tässä kuvassa on maitopohjainen mansikkasmoothie.

Makeutuksena teelusikallinen hunajaa.

Niin herkullista.

Mies on nyt muutamana iltana tehnyt meille niin hyvää ruokaa, että on kieli meinannut tippua lautaselle.

Toissailtana syötiin tällaista herne-kananmunaruokaa ja lisukkeena oli patonkia.

Pannulle herneitä, paprikajauhetta, kurkumaa, raastettua valkosipulia, pippurisekoitusta ja chilikastiketta ja pikkuisen vielä vettä.

Kun herneet ovat pehmenneet, lisätään muutama kananmuna pannulle.

Kananmunien kypsyttyä ruoka on valmista.

Meillä ei tällaiseen ruoan syömiseen tarvita lautasia ja ruokailuvälineitä, tämä ruoka syödään suoraan pannulta leivällä keräten.

Tänään suuntaamme pitkästä aikaa Karkkilaan.

Emme ole Mian kanssa nähneet kahteen kuukauteen.

Ikävä kuukausittaisia tapaamisia on ollut todella kova.

Ajattelin ensin, että en uskalla edes täällä tai muuallakaan kertoa tulevasta viikonlopustamme, mutta tulin sitten toisiin aatoksiin.

Emme tee Mian kanssa mitään väärää siinä, että tapaamme.

Meitä on reippaasti alle 10 saman katon alla, olemme kaikki terveitä ja emme lähde kylille pyörimään, vaan olemme vain yhdessä, teemme ruokaa, juttelemme ja katselemme leffoja.

Siispä, pitkästä aikaa, blogi hiljenee viikonlopun ajaksi.

Ihanaa perjantaita ja viikonloppua teille kaikille <3

Pestävä kasvomaski

Päätinpä minäkin testata kasvomaskin ompelua.

Kotoa löytyi muutamia erilaisia puuvillakankaita ja tästä kankaasta tykkäsin todella paljon sen kuvion vuoksi.

Päätin siis ommella maskin tästä!

Leikataan siis kankaasta tällainen ympyrä.

Aikuiselle tulevan maskin kankaan läpimitta on 28cm.

Sitten leikataan tuo ympyrä neljään yhtä suureen osaan.

Laitetaan kaksi kappaletta yhteen, oikeat puolet vastakkain ja ommellaan kaarevaan osaan yhdistävä sauma.

Ommellaan toiset kolmiot samalla tavalla.

Sitten sinulla on kaksi samanlaista osaa.

Nämä osat yhdistetään toisiinsa, ommellaan taas oikeat puolet vastakkain.

Jätä pieni aukko, mistä saat maskin käännettyä oikein päin.

Tämän jälkeen ompele pieni kääntöaukko umpeen.

Lopuksi ompele maskin sivuihin pujotuskuja kuminauhalle.

Maski on valmis!

Tykkään tästä mallista koska se peittää reilusti kasvoja.

Tällainen ompelu tällä kertaa.

Mukavaa tiistaita teille kaikille <3

Äitienpäivä 2020

 Oma äiti on maailman paras äiti. 

Näin olen aina ajatellut ja samalla miettinyt, miten onnekas olenkaan kun juuri hänestä tuli minun äitini.

Ylemmässä kuvassa olen vuoden ikäisenä äitini sylissä ja hauskaa näyttää olevan :)

Meillä oli tapana ottaa valokuvauskopissa aina kesäisin tällainen kuvasarja.

Sain näitä kuvia itselleni muistoksi siitä, kun olin vielä pikkuinen ja viaton.

Nyt olen vain viaton (juu niin varmaan) :D

Meidän, siis minun ja siskoni, äitinä olo ei varmasti ole ollut mikään helppo homma, mutta meidän supermama on selviytynyt tehtävästä arvosanalla 10+.

Olet rakas oma äiti <3

Eilen näimme (turvavälit huomioiden) pikaisesti äitini kanssa.

Äiti toi minulle äitienpäiväkukkasen ja minä annoin äidilleni äitienpäivälahjapussukan.

Tänä vuonna pussukassa on jotain saatua, jotain voitettua ja jotain itsetehtyä :)

Sitten on nämä kaksi!!

Miten onnekas olenkaan tämänkin suhteen.

Lapset eivät ole olleet itsestäänselvyys meille, vaan kumpikin on iso siunaus.

Minä saan olla äiti näille kahdelle ihanalle, rasittavalle, hauskalle ja niin kovin rakkaalle lapselleni.

Toivon, että olen paras äiti juuri teille <3

Oikein ihanaa äitienpäivää kaikenlaisille äideille <3