Ihan fiiliksissä

Kukkuu!

Se olen minä täällä, ihan fiiliksissä torstain kehittämis-/arviointi-/tyhypäivästä.

Aamu alkoi mukavasti ja Rimmel-muijan silmämeikki onnistui tosi hyvin.

Luomilla Rimmelin luomiväri-/kajalkynää.

Eikös tuo sininen ole nyt kesän trendiväri luomilla?

Alussa kokoonnuimme hoitamaan tuota virallista osuutta yhdessä alueen muiden ryhmisten kanssa.

Oli todella kivaa saada tehdä paperihommia ihan rauhassa, oman tiimin kanssa.

Meidän piti etsiä usean kortin joukosta kortti, joka kuvaa jotain meidän piirrettä työssämme.

Tämän kortin kun löysin, niin sehän oli kuin minä.

Epäaidot, valehtelevat ihmiset ei ole minun juttuni.

Rehellisyys on minulle tärkeä asia.

Virallisen osuuden jälkeen lähdimme syömään hampurilaisia ja sitten kohti Helsinkiä.

Pysähdyimme kahville Hietsun kauppahalliin.

En ole siellä käynyt vuosiin.

Aivan ihana paikka, mahtava tunnelma.

Ruokaa ja juomaa joka makuun.

Menimme kahville Robert´s coffee kahvilaan.

En voinut vastustaa tuota korvapuustia, herkullista!

Kahvit tarjoiltiin pöytiin ja oli aika suloista saada oma pieni kermakko <3

Kahvi oli kuumaa ja hyvää, 

Hörppiessä kupista ilmestyi aivan ihana teksti esille.

Coffee is like a hug in a mug <3

Kahvin jälkeen jatkoimme Lönnrotinkadulla sijaitsevaan Amazed Panic Roomiin.

Niin huikeaa.

En tiennyt mitä odottaa, jännitti ihan hurjasti.

Pääsimme sisälle eteistilaan, jossa meille kerrottiin säännöistä.

Sen jälkeen jakauduimme ryhmiin ja valitsimme huoneen, josta yrittäisimme paeta.

Minun ryhmäni huone oli Neuvostoliiton aikainen kuulusteluhuone, jossa etsittiin kaksoisagenttia.

Siellä oli vaikka mitä upeaa ratkaistavana ja vinkkejä sai kun niitä tarvitsi.

Emme päässeet huoneesta ulos, kaksi tehtävää jäi ratkaisematta.

Aivan älyttömän hauska kokemus.

Tänne menisin vaikka heti uudestaan.

Esimiehelleni sanoinkin, että ehdottomasti paras tyhypäivä tähän mennessä!

Suosittelen ihmisille, jotka pitävät tiimityöskentelystä, ongelmien ratkaisemisesta sekä ovat terveen uteliaita!

Kivaa viikonloppua ihanat!

Synttärikruunu

Töissä lasten kanssa mietittiin, että mitä synttärisankarilla pitäisi olla päässä kun juhlinta alkaa.

Mitäs luulette, että tytöt äänestivät?

Kruunuapa hyvinkin!

Tarkat ohjeetkin tuli mukana, siis siitä millainen kruunun pitää olla.

Pitää olla pehmeä, koska usein kruunut juuttuu hiuksiin.

Pitää olla vaaleanpunainen ja siinä pitää myös olla timantteja :)

Se mitä pojat halusivat, olikin vähän jotain muuta.

Sen kerron tämän postauksen lopussa.

Päätin virkata pikakruunun.

Eko ontelokudetta oli jäänyt pieni rulla jäljelle vanhoista virkkausjutuista.

Tässä tämä kruunu nyt on.

Yksinkertainen tekele.

Vielä päättelyt ja sitten tarvitaan vähän niitä timantteja.

Timantit ovat purkamastani pannasta, joten uusiokäytössä nämäkin.

Kiinnitin helmet Pattex 100% liimalla.

Hyvin pysyy päässä, ei purista, eikä juutu hiuksiin kiinni.

Taakse pujotin nauhan, jolla kruunun kokoa voi säätää.

Me hoitajatkin juhlitaan lasten kanssa synttäreitä ja minä ainakin haluan olla kuningattarena.

Juttelin lasten kanssa niin, että jokainen sai kertoa oman mielipiteensä syntymäpäiväpäähineestä.

Tytöillä tosiaan päätös oli yksimielinen, poikien kanssa äänestettiin.

Vaihtoehtoina olivat:

Ryhmä Hau hattu

Palomies Sami hattu

Kissa 

(luulen, että vastaaja ei oikein ymmärtänyt kysymystä :D)

ja

Merirosvo lappu

(ei siis hattu, vaan pelkkä silmälappu)

Äänestyksen voitti...silmälappu.

Seuraavaksi sitä siis askartelemaan!

Oikein ihanaa torstaita kaikille!

Rytmi veressä

Rakastan musiikkia ja tanssimista.

En ole mikään huipputanssija, mutta kyllä kuulkaat vielä lanteet saadaan liikkeeseen hyvillä rytmeillä.

Rytmeistä tulikin mieleen, kun kävin kokeilemassa latino zumbaa.

Siis wau, miten mahtavaa.

Kyllä oli lonkat ja peppu hellänä muutaman päivän tämän zumban jälkeen.

Tykkäsin latino zumbasta siksi, että liikkeitä toistettiin monta kertaa, siksi, että se tuntui tanssilta.

Eniten ehkä siksi, että hengitys tihentyi, mutta tällainenkin pullero pysyi hyvin menossa mukana.

Latinorytmeistä päästään mukavasti siirtymään minun uuteen tekeleeseeni.

Kaikki välineet löytyi valmiiksi kotoa.

Kertakäyttölusikat ovat nyt toistamiseen käytössä, joten ovatkin monikäyttölusikat.

Marakassit ovat idiofoneihin kuuluvia lyömäsoittimia.

Marakassit valmistetaan useimmiten kuivatuista kalebassinkuorista, mutta niitä voidaan tehdä myös nahasta, puusta ja muovista.

Marakassit ovat latinalaisamerikkalaista alkuperää. Niitä käytetään erityisesti kolumbialaisessa, venezuelalaisessa ja brasilialaisessa kansanmusiikissa.

Olisin halunnut tehdä kaksi marakassia, mutta kotoa löytyi vain yksi yllätysmunan sisus.

Pitää varmaan uhrautua ja ostaa yksi Kinder, siis ihan vain siksi, että saadaan marakassit töihin :D

Teippiä kieritetään koko tekeleen ympärille.

Kaksi kertakäyttölusikkaa pitää yllätysmunan sisustaa paikoillaan.

Valmis marakassi.

Toimiikohan tämä nyt oikeasti.

Hyvin toimii, kuten videosta voitte huomata.

Kyllä se on nyt niin, että pitää mennä se Kinderin yllätysmuna tänään kaupasta hakemaan ja tehdä tälle marakassille kaveri.

Kivaa tiistaita ihanat <3

Muistatko?

Kyllä se niin on, että ei tuo muistikaan taida enää pelata ihan samalla tavalla kuin parikymppisenä.

Eräänä aamuna kurvailin töihin pyörällä, aamuvuoroon tietenkin, ja perille päästyäni huomasin, että olin unohtanut avaimet kotiin.

Ei muuta kuin hirveällä vauhdilla kotiin takaisin avaimia hakemaan.

Ehdin sentään ajoissa töihin takaisin, luojalle kiitos työpaikkani on noin kilometrin päässä kodista.

Monta kertaa olen ajellut tai kävellet kotiin ja tajunnut, että puhelin on jäänyt töihin.

Stressi ei yhtään muuten auta tähän vaivaan.

Minä olen töissä ryhmäperhepäiväkodissa ja tällä hetkellä meidän ryhmiksen porukka on aika pientä.

Koska tämä hoitotäti kärsii lähes dementiasta ja lapsoset ovat pikkuisia, ajattelin askarrella meille yhteistä tekemistä.

Maitotölkin korkeista tulee hyvä pohja muistipelille.

Tässä pelissä on vain 5 paria etsittävänä, koska pelaajina on 1-2 vuotiaat ja dementoitunut hoitotäti.

Leikkasin kuvia varten ympyröitä vaaleasta kartongista.

  

Yhden parin sain suoraan leikattua kuviopaperista, mutta loput kuvat piirsin itse tusseilla.

Kukat, omenat, kuuset, auringot ja sydämet.

Lapsille helpot kuvat muistaa.

Tästä pelistä saa vaikeamman, jos alat lisäillä yksityiskohtia, silloin pelaajien on oltava jo eskareita ja muistettavia pareja olisi myös enemmän.

Pelin pelaaminen onnistui kaksi vuotiaiden kanssa oikein hyvin.

Minä jopa voitin kerran (joka on harvinaista).

Saattaapa olla, että teen näitä vielä lisää, sen verran herättivät kiinnostusta myös isommissa lapsissa.

Oikein ihanaa sunnuntaita kaikille!

Outin daim-jäätelö

Tein mieheni syntymäpäiville daim-jäätelöä.

Minähän en ole mikään huippukokki vaan opin erehdysten kautta :), tällä tyylillä syntyi myös tämä herkku.

Jätskipohjan ohjeen olin napannut talteen  Kinuskikissalta.

Jäätelömassa:
5 dl vispi- tai kuohukermaa
1 prk kondensoitua maitoa
hieman vaniljauutetta tai vaniljasokeria

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää siihen purkki kondensoitua maitoa sekä vaniljasokeri.

Anna pakastua ainakin 6 tuntia kannellisessa rasiassa.

Outin daim (ilman mantelia)

50g voita

1dl sokeria

1dl kermaa

Jos haluat mantelia joukkoon voi sitä lisätä tähän ohjeeseen 1rkl jauheena.

Tämä on Outin daim sitä varten, että siinä ei ole mantelia, eikä myöskään suklaata päällä.

Minun mielestäni Daim:ssa parasta on juurikin se kova karamellimassa suklaan alla.

Outin daim se on myös siksi, että tein sen vahingossa.

Laitoin pannulle voita ja sokeria, hetken päästä lisäsin kerman.

Sekoittelin koko ajan seosta ja vähitellen väri alkoi tummua.

Luulin siis tekeväni kinuskikastiketta, mutta pian huomasin, että kinuskikastike jää vaan haaveeksi.

Nopeasti otin esille leivinpaperia ja levitin massan siihen.

Hetken kuluttua nappasin pienen palan maistiaisia ja kas kummaa, sehän maistui ihan daimilta.

Päätin sitten lisätä näitä Outin daim-palasia jäätelömassaan ja se olikin niin hyvää.

Tämä jäätelö sopii kivasti myös viikonloppu herkuksi.

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille ja mahtavaa kesälomaa kaikille koululaisille.

Huomenna tämä äiti menee katsomaan kun poika kukitetaan koululla, itken vähän ja huokaisen syvään, vihdoinkin on koululaisten loma!