Te kysyitte ja minä vastasin

Edellisessä postauksessa saitte mahdollisuuden kysyä minulta mitä vaan.

Kivasti kertyikin kaikenlaisia kysymyksiä.

Te kysyitte ja minä vastasin <3

Oletko kotoisin Helsingistä vai jostakin muulta paikkakunnalta?
Mikä on Suomen pohjoisin paikka, jossa olet käynyt?

• Olen Espoolainen, mutta silti syntynyt Helsingin naistenklinikalla. Perheeni on asunut Otaniemessä, Kirstinmäessä, Espoonlahdessa ja Latokaskessa. Itse kävin asustelemassa 12 vuoden ajan Helsingissä, ennen kuin palasin takaisin kotiin Espooseen.
• Pohjoisin paikka missä olen käynyt on Kuopio, eli en kovinkaan pohjoiseen ole päässyt. Oulu kaupunkina kiehtoo ja siellä haluaisin joskus kyllä käydä.

Kauanko olet pitänyt blogiasi, kun sinulla on jo 700 postausta?

• Blogia olen kirjoitellut 2013 vuoden helmikuusta lähtien. Postaan yleensä joka toinen päivä, lomalla en niin usein.

Minua kiinnostaisi tietää missä tapasit miehesi aikoinaan?

• Tapasin mieheni Helsingissä, Cafe Forumissa. Sellaista kahvilaa ei enää edes ole, paikalla taitaa olla McDonald´s. Komealla ulkonäöllään ja mahtavalla huumorillaan tuo mies sai minut hetkessä rakastumaan itseensä. Hän on kyllä edelleen aivan ihana ja saa sydämeni väpättämään jo tullessaan töistä kotiin.

Miten miehesi viihtyy Suomessa?

• Hyvin hän viihtyy. Maailman tilanne on tietenkin näkyvillä myös Suomessa ja näkyvä, jopa törkeä  rasistisuus on läsnä lähes päivittäin. On ikävää joutua asiattomien huuteluiden, tönimisten, räkimisten ja pahojen katseiden uhriksi. Pelottavaa huomata, miten tilanne on muuttunut ihan muutamassa vuodessa näin radikaalisti. Mieheni on kuitenkin juurtunut tänne, onhan hän ollut Suomessa jo päälle 25 vuotta. Täällä hänellä on työ ja oma perhe.

Mä voisin kysyä, mikä on sun mielestä bloggaamisessa hauskinta? Jos pitäisi valita yksi ihonhoito-, yksi meikki- ja yksi hiustenhoitosarja koko loppuiäksi, mitkä ne olisivat?

• Bloggaamisessa hauskinta on ehdottomasti vastavuoroisuus teidän lukijoiden kanssa. On kiva saada palautetta tekemistäni postauksista, tuunauksista tai jopa vaateostoksistani.
• Onpa vaikeaa valita vain yhtä suosikkituotetta, koska niitähän on kymmeniä. Ihonhoitotuotteista valitsisin Eucerinen pesuöljyn, ehdoton tällaiselle pintakuivalle iholle. Meikeistä NYX:n concelerin, sillä saa niin hyvin tummat silmänaluset piiloon. Hiustenhoitosarjan valinta osoittautuikin vaikeammaksi Evo:lla on ihana shampoo ja myös hiusten keltaisuutta poistava hoitoaine, toisaalta taas XZ shampoot ja hoitoaineet sopivat myös hiuksilleni...en osaa valita. Kumpi vaan kelpaisi.

Mikä on lempiherkkusi, ihan se kaikkein suurin lemppari, jos on vaikka suklaa, niin mikä suklaa?

• Suklaahan se tosiaan on ja jos käytäisiin taistelu Fazerin sinisen suklaan, Pandan konvehtien ja Pätkisten kesken, Pätkis voittaisi. Suklaa on vaan niin kertakaikkisen hyvää.

Mikä inspiroi sinua bloggaamaan ja postauksien aiheisiin?

• Elämä itsessään innostaa bloggaamaan. Minusta on ihanaa jakaa teille niitä asioita, mistä itse pidän. Minuun pätee myös sanonta, toisen roska on toisen aarre, koska kun näen jonkin tavaran, näen sen heti valmiina (tuunattuna siis). Kun esim.leivon hyvän piirakan, on sen kuva vähintään laitettava instagramiin, että muutkin näkevät onnistuneen leipomukseni :D

Mikä on lempi vuodenaikasi?

• Kyllä se on ehdottomasti kesä. Olenkin naureskellut, että vaivun loppusyksystä koomaan, koomailen koko talven ja kun kevään ensimmäiset vihreät ilmestyvät, herään taas henkiin. Välillä mietin, että miten monta vuotta menisi, että alkaisin kaipaamaan talvea, jos voisin sen ajan viettää jossain muualla.

Kiitos kaikille kysymyksistä, näihin olikin kiva vastailla.

Oikein mukavaa maanantaita <3

Poiminto sekopään päiväkirjasta

Tämä on kuulkaas seitsemässadas postaukseni.

Aika paljon on siis tullut teille asioita jaettua.

Nyt olisi mielestäni aika kysymyksille.

Mitä haluat tietää minusta?

Lupaan vastata rehellisesti (pilke silmäkulmassa) aiheeseen kuin aiheeseen.

Innoissani siitä, että minulle on tullut uusia lukijoitakin ja onnellinen siitä, että on viikonloppu, laitan teille kuvia sirkushevosista.

  

Suloinen aasi

Täplikkäästä hepasta tuli mieleen Peppi Pitkätossun Pikku-ukko!

Tämä suloisuus vei sydämeni.

Oli todella ihmisrakas ja tykkäsi olla kuvailun kohteena.

Taitaa olla shetlanninponi.

Onkohan näistä muuten yksikään hevonen?

Onko nämä kaikki poneja?

Tuon aasin sentään erotin!

Minun työpaikkani on tämän kentän laidalla.

Hoitolasten kanssa oli kiva katsoa kun sirkustelttaa nostettiin paikoilleen.

Sirkus tuli ja meni samana päivänä, jäljelle jäi vain hevosen kakan haju :D

Tämä postaus oli kuin poiminto sekopään päiväkirjasta!

Tervetuloa uusille lukijoille, ihanaa kun teitä lukijoita on jo niin paljon täällä.

Tänään kohotan sokerikolamaljan blogilleni ja kaikille teille lukijoilleni sekä

700:lle postaukselle, WAU!

90´s hits uusiokäytössä

Kyllä minä olen yksi koheltaja.

Eräänä iltana riisuin neuletta päältäni ja hups, hiha osui keittiön seinäkelloon.

Seinäkellon näet TÄÄLTÄ.

Olin tehnyt siis tuon kellon alkuvuodesta ja nyt jo onnistuin sen hajottamaan.

Pillejä sinkoili pitkin keittiötä, huoh!

Eipä auttanut muu kuin lähteä uutta kellotaulua metsästämään.

Päädyin Punaisen Ristin Kontti kauppaan.

Kävin läpi askartelupuolen, sieltä ei löytynyt mitään sopivaa kellotauluksi.

Kävelin eteenpäin kohti kirjoja ja levyjä, silloin se iski.

Iski nimittäin idea!

Vanhasta LP-levystä saisi hyvän kellotaulun.

Ostin levyn, koska se maksoi vain 1,50€.

Edelleen käytössä vanhasta kellosta sama koneisto ja viisarit.

Tämä on nimittäin sellainen, josta ei kuulu juuri yhtään tiksutusta, joten ei häiritse ääniherkkää miestänikään.

LP-levyssä on sekin hyvä, että tuossa on reikä valmiiksi koneistoa varten.

Vielä tarvitaan viisarit ja numerot.

Kellon numeroita mietin hetken.

Laitanko tavalliset vai nämä roomalaiset?

Roomalaiset voittivat.

Numerot olen saanut tädiltäni.

 Yleensä vain lättään jutut vähän sinne päin, mutta nyt käytin oikein viivotinta numeroiden laittamiseen apuna.

Viisareihin olin onneksi jo piirtänyt valkoiset viivat, (kynsilakalla), joten ne erottuvat ihan hyvin mustaa pohjaa vasten.

Siinä se nyt on valmiina, meidän uusi kello.

Nyt yritän olla huitomatta neuleineni tätäkin hajalle, koska tästä tuli aika kiva.

Aurinkoista torstaita teille ihanille <3

Avon yllättää

Voihan Avon!

Ensimmäistä kertaa pääsin Avonin ihanuuksia testailemaan.*

Avon on minulle tuttu merkki muiden blogien kautta.

Täytyypä sen verran sanoa, että huonoa en ole tästä merkistä kuullut.

Paketista paljastui kolme erilaista kosteusvoidetta, CC puuteri, poskipuna-highlighter yhdistelmä, Avon parfum, kaksi huulikiiltopuikkoa ja jättikokoinen tikkari.

CC puuteri oli aivan ihana.

Iholla puuteri tuntui pehmeältä ja tasoitti upeasti ihon sävyä.

Aivan upea, itämainen tuoksu.

Tuoksussa yhdistyy vadelma, myski ja lumme.

Tästä tuoksusta innostui myös tyttäreni ja koska olen reilu äiti, käytetään tätä nyt molemmat.

Tämä olikin hauska meikkipuikko.

Toisessa päässä on voidemainen, pehmeän sävyn antava poskipuna ja toisessa päässä highliter, jolla voit kivasti korostaa kasvojesi korkeita kohtia.

Huulikiiltomaiset kiiltopunat sopivat kivasti arkikäyttöön.

Kiiltopunat tuovat huuliin kosteutta eikä väri ole liian vahva.

Ihon kosteutukseen sain testiin kolme erilaista tuotetta.

Kaikki voiteet jättivät iholle pehmeän tunteen.

Voiteet ovat täyteläisen tuntuisia ja iho ei jää yhdestäkään tahmeaksi.

Kivana bonusyllätyksenä paketista löytyi jättitikkari.

Tikkarin sujautin siskontyttöni lahjapakettiin.

Kivan arkimeikin loin näillä Avonin tuotteilla.

Onko Avon teille tuttu ja löytyykö merkin takaa omaa suosikkituotetta?

Ihanaa tiistaita murut <3

*tuotteet saatu blogiin testattaviksi

Majakka

"Majakka on merenkulun turvaksi tarkoitettu yleensä tornimainen rakennus. Ne ovat joko valottomia tunnusmajakoita eli pookeja tai valolla varustettuja loistomajakoita."

Oma suosikkimajakkani sijaitsee mieheni kotimaassa Marokossa, Casablancan kaupungissa.

Majakka on rakennettu vuonna 1919 merimiesten turvaksi.

Tämän valo näkyy ikkunasta ja luo ihania varjoleikkejä makuuhuoneen seiniin.

Ajattelin tehdä äidilleni majakan.
Elämä on välillä kuin matka tuntemattomilla vesillä.
Silloin on hyvä seurata majakan valoja, eikä ajella karille <3

Millainen on sitten se meidän äidin majakka?

Äitini majakka koostuu kolmesta kukkaruukusta, jotka maalasin Ilves maalien kalustemaalilla valkoiseksi.

Ruukut ovat erikokoisia ja ne tullaan pinoamaan päällekkäin.

Ruukkujen reunat, oven ja ikkunat maalasin samalla maalilla, mutta sävytin ne sävytysnesteellä tumman harmaaksi.

Tein rajauksen ruukkuun maalarinteipillä, mutta silti onnistuin vähän sottaamaan :D

Ruukut toisiinsa kiinnitin, milläs muullakaan kuin Pattex 100% liimalla.

Kiinnityksen voi tehdä myös silikonilla.

Tässä testaillaan majakalle valoa.

Näyttää liian kiikkerältä ja musta väri on liian synkkä.

Peltipurkista tein alusen lyhdylle ja maalasin sen myös valkoiseksi.

Itse lyhdyn spraymaalasin hopeiseksi.

Lyhdyn olen saanut kirppikseltä ilmaiseksi.

Spraylakkasin vielä koko komeuden pariin kertaan.

Lakka suojaa majakkaa ilmojen muutoksilta.

Turvallisempi ratkaisu.

Peltipurkki on myös liimattu kiinni ruukkuun.

Ihan se näyttää majakalta!

Pitihän sitä vielä testata ulkonakin.

Meidän pihalla on vain hassua se, että siellä tönöttää iso katulamppu.

Pihasuunnittelu on vähän mennyt tässä kohdassa mönkään.

Me ei siis todellakaan tarvita ulkovaloja :D

Koska äiti on äiti, arvasi hän tämän tulevan heti itselleen.

Onko meillä äideillä yliluonnollisia kykyjä?

Minun äidilläni ainakin on!

Ihanaa sunnuntaita kaikille teille <3