Ruokaa ja asiaa kiusaamisesta Kotivinkissä

 

Perjantai ja vapaat eivät taaskaan tulleet liian aikaisin.

Töissä on ollut vilinää ja vilskettä ja tylsää päivää ei ole näkynyt.

Parempi niin, olisihan se aikamoista, jos töissä tylsistyisi :)

Kotiin päästyäni keitin teetä ison kupillisen ja lösähdin sohvalle rentoutumaan.

Ajattelin, että tässä saisin nyt istua siihen saakka, että mies tulisi kotiin kahdeksan jälkeen.

Toisin kuitenkin kävi, kun nälkäinen poika palasi salitreeneistä.

Jotain piti kyhätä ruoaksi ja onneksi tarvikkeet tonnikala-katkarapupizzaan löytyi kaapeista.

Tein pikataikinan, ilman kohotusta, pizzalle.

Hyvin maistui pojalle pizza ja oli kuulemma ihanan täyttävää myös.

Lauantaina tehtiin ruoaksi lehtipihvejä ja chiliranskalaisia.

Koska ranskalaisissa ei meidän makuun ollut kuitenkaan tarpeeksi chiliä, lisättiin päälle vielä chilimajoneesia.

Minähän en juuri ketsupista välitä, joten jos jotain laitan ranujen päälle, niin se on majoneesia.

Viime viikolla kauppoihin ilmestyneessä Kotivinkissä on juttua aikuisten kohtaamista kiusaamistapauksista.

Annoin lehteen haastattelun viime vuoden lopussa ja oli nyt kiva päästä näkemään valmis juttu lehdessä.

Nappasin teille muutamia kuvia lehtijutusta, mutta koko juttu on monta sivua pitkä, joten kannattaa napata lehti mukaan kauppareissulla.

Oletko sinä kohdannut kiusaamista?

Missä ja kenen toimesta?

Rakkautta ja suvaitsevaisuutta helmikuulle <3

Viikon tohinat

 

Mikä voisi mennä vikaan, kun viikon aloittaa vohveleilla (no voi mennä vikaan vaikka mitä).

Tiistaina tein pojan pyynnöstä vohveleita.

Viime kerrasta olikin jo kulunut hetki.

Vohvelin sisällä on mansikkahilloa ja päällä kermavaahtoa.

Yksi per herkuttelija riitää hyvin.

Poika kun ei käytä muuta kuin tomusokeria vohveleiden päällä, niin hänelle maistui 4 kerrallaan :D

Alkuviikko meni töissä puuhastellessa, mutta sainhan minä sentään sen lusikkariipuksen tehtyä :)

Torstaina vietettiin lähihoitajapäivää ja muistan vielä kun itse toistin valmistujaisissani, vuonna 2008, tämän lähihoitajien lupauksen:

Lupaan lähihoitajana tehdä työtäni asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen

ja hyvää elämää edistäen.

Lupaan tukea ihmisen kasvua ja kehitystä,

toimintakykyä ja omatoimisuutta,

sekä edistää terveyttä ja hoitaa sairaita.

Lupaan pitää huolta apua tarvitsevista,

ehkäistä syrjäytymistä,

lievittää inhimillistä kärsimystä,

elämän alusta kuolemaan saakka.

Lupaan noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja 

salassapitovelvollisuutta, kehittää ammattitaitoani

sekä edistää omaa ja työyhteisöni työhyvinvointia.

Sitoudun työyhteisöni sekä sosiaali- ja terveysalan

ja kasvatusalan kehittämiseen.

Se juttu mikä nyt meni vikaan oli kaatuminen töissä.

Keskiviikkona kompastuin tuolin jalkaan töissä ja kaaduin polven päälle lattialle. 

Sattui niin paljon jalkaan, että itku pääsi. 

Onneksi ei kuitenkaan käynyt pahasti ja selvisin mustelmilla ja säikähdyksellä.

Siinä hötäkässä löin myös seinään oikean käden pikkurillin, mutta siihenkin tuli vain mustelma rystysen päälle.

Säikähdettiin koko työtiimi niin paljon, että torstaiaamuna oli työkaveri jo muuttamassa pöytien järjestystä niin, että tilaa on enemmän kulkea ja ei haittaa vaikka lapsi liikuttelisi tuolia siitä ohi kulkiessa.

Asiasta toiseen, minun hiukseni elävät ihan omaa elämäänsä.

En ole värjännyt hiuksia moneen kuukauteen ja nyt ne ovatkin oudosti päältä suht vaaleat ja muuten ruskeat :)

Taidan antaa näiden nyt vaan olla ja katsella, että minkä värisiksi lopulta muuttuvat!

Tässä teille vielä piristykseksi Mian ja minun ihka ensimmäinen (ja ehkä myös viimeinen) Tik Tok video 

LINKKI VIDEOON

Aivan ihanaa perjantaita ja viikonloppua teille kaikille <3

Lusikasta riipus

 

Viime kertaiselta Karkkilan reissulta tuli kotiin mukaan tämä lusikka.

Lusikan ostin Lähetystorilta 0,20€ hintaan.

Tykästyin kovasti lusikan ruusuiseen varteen.

Heti kun näin lusikan, tiesin, että siitä tulisi koru minulle.

Niksuttelin pihtien avulla lusikan varren irti.

Hioin vähän hiekkapaperilla katkaistun varren päätä.

Väänsin pihdeillä varteen silmukan.

Lopputuloksesta tuli yllättävän siisti.

Haluan koruun oikean ketjun, mutta ennen sitä, ohut nahkanauha saa toimia ketjun korvikkeena.

Tällainen korusta tuli.

Minä olen täysin ihastunut tähän riipukseen.

Tässä tuo kaunis lusikan varsi tulee upeasti esille.

Heti piti korua testailla ja kyllä vain, se on mielestäni oikein kaunis!

Säästin vielä lusikasta irroittamani osankin, uskon, että sillekin tulee vielä jotain käyttöä.

Ihanaa keskiviikkoa teille kaikille <3

Viikon fiilikset ja tarhatädin asut

 

Viime viikko saisi arvosanaksi juurikin tuon 3,5/5,5, että vähän vajaalle täysistä pisteistä jäi.

En tiedä, että onko töissä vaan ollut rankkaa vai vaikuttaako nyt hormoonitasot jotenkin, mutta olen ollut iltaisin todella väsynyt.

Minähän olen aina pärjännyt pienillä unilla, mutta nyt olen arkisinkin posottanut 7-8h yöunia.

Sänkyyn mennessä vaan hyvä uniasento ja taju veks.

Täytyy kyllä sanoa, että olen jaksanut paremmin kun olen nukkunut hyvin.

Nyt ei väsymyksen pitäisi rauta-arvoista johtua, koska rautaa popsin joka päivä.

Ajattelin  teille myös esitellä, pitkästä aikaa, tarhatädin viikon suosikkiasut!

Tilasin H&M:n alesta itselleni uudet legginsit ja tämän over size neulepuseron.

Neulepusero on ihanan pehmoinen ja ihan hurjan lämmin.

Ei tarvinnut pakkaspäivinä palella kun tämä neule oli toppatakin alla.

Samassa tilauksessa tuli tämä, uudeksi suosikikseni noussut, ruutumekko.

Niin mukava päällä, sopii töihin ja vapaalle.

Töissä olen tätä pitänyt leggareiden kanssa ja maiharit jaloissa.

Viikonloppuna laitoin mekon kanssa paksut sukkahousut ja polviin asti ulottuvat saappaat, kun lähdin kauppareissulle.

Näytti kivalta kumpienkin kenkien kanssa.

Olin niin väsynyt perjantaina, että en edes jaksanut konetta avata.

Lauantaina kävin kauppareissulla ostamassa viikon ruoat.

Kauppareissun jälkeen päädyin vielä siskolleni ja siellähän aika menee kuin siivillä.

Kotiuduin vasta puolikymmenen aikoihin illalla ja siinä jäi senkin päivän koneella olot olematta.

Eilen aamulla sitten sain siivoushepulin ja pestyä tuli, lattiasta kattoon, yläkerran pesuhuone.

Samaan käsisärkyyn sitten vielä hinkkasin lieden ja uunin puhtaaksi.

Lupasin myös tehdä perheen miehille tonnikala-katkarapupizzaa ja pidin lupaukseni.

Itselleni tein kalkkuna-mozzarellapizzan.

Pizza oli hyvää ja tajusin vasta puolessa välissä syöntiä, että ehkäpä noista pizzoista olisi voinut kuvat napata :)

No mutta meni parempiin suihin jo!

Touhukas viikonloppu siis ollut.

Seuraavana viikonloppuna pitää ottaa vahän rauhallisemmin :)

Ihanaa uutta viikkoa teille kaikille <3

Naisellista yksinpuhelua by Outi

 

Mietin pitkään, että mistä kirjoittaisin teille.

Päätin kuitenkin, että kerron tämän hetkisistä fiiliksistä ihan noin niin kuin yleisesti vain.

Aloitetaan tästä valloilla olevasta talvesta.

Kaikki blogiani pidempään lukeneet tietävät, että en ole talven lapsi.

Myönnän kuitenkin, että lumi on tehnyt kaikesta kaunista ja lapset tietysti tykkäävään peuhata lumihangessa.

Talvi saa aina minut juomaan teetä enemmän, joka onkin hyvä juttu, koska teessä en käytä sokeria, mutta kahviin laitan aina kaksi lusikallista sokeria.

Olen ollut niin tyytyväinen mieheni minulle ostamaan talvitakkiin, joka on pitänyt minut lämpimänä kylmempinäkin päivinä.

Muistatteko kun kirjoitin anemiastani ja kamalista kuukautisista, jotka kestivät lähes 3 viikkoa (useamman kerran vuodessa) kerrallaan?

Kävin viime tiistaina laitattamassa hormonikierukan ja nyt todellakin toivon, että vastaavia vuotoja ei enää tulisi.

Sain ferritiinitasoni nousemaan normaalin rajoille, mutta kärsin edelleen anemiasta.

Lääkärin arvion mukaan parantumiseen menee jopa vuosia.

Siksi olen puhunut tästäkin asiasta avoimesti, koska toivon, että joku joka kärsii kovista kuukautisvuodoista, hakisi apua aiemmin kuin minä.

Jos olisin mennyt vaikka puolivuottakin aiemmin lääkäriin, eivät veriarvoni olisi päässeet niin alhaisiksi.

Kierukan asentaminen ei sattunut, mutta tuntui vähän epämukavalta ja pari kertaa nipisti vähän.

Vuotoa ei tullut laiton jälkeen kuin pari tuntia ja oli pari päivää painen tunnetta alavatsalla. 

Nyt jännitän ensimmäisiä kuukautisia tämän kierukan laiton jälkeen ja salaa toivon, että jäisivät kokonaan jo tulematta.

Yhtänä aamuna bussia vaihtaessa huomasin, että enkeli oli iskenyt, bussipysäkin lasiin, siipiensä kuvan.

Toivottavasti ei ollut pahasti satuttanut itseään.

Minulle nuo siipien kuvat toivat hymyn huulille ja sellaisen rauhan tunteen, että meinasi vaihtobussikin mennä ihan ohi.

Kotiinpäin tullessa siipien kuvat olivat kadonneet tai ainakaan en niitä enää bussin ikkunasta nähnyt.

Ehkä ne oli tarkoitettu minulle iloa ja rauhallisuutta tuomaan...ainakin sille päivälle <3

Ihanaa perjantaita ja viikonloppua teille kaikille <3