Uusi vuosi ei ole alkanut ihan niin iloisissa merkeissä kuin olisin toivonut.
Joka paikkaan liikkumisesta on metron ilmestyttyä tullut huomattavasti vaikeampaa.
Tiedän toki, että muualla Euroopassa on työmatkatkin pidempiä kuin täällä, mutta valitan tästä nyt kuitenkin, koska en asu muualla Euroopassa vaan täällä Espoossa.
Meiltä on monia kaupungin sisäisiäkin linjoja lopetettu ja se jos mikä ärsyttää.
Tämä uudistus taisi olla hyvä vain Matinkylässä, lähellä Isoa Omenaa asuville.
En tosin tunne yhtään espoolaista, joka tämän metron olisi halunnut tänne.
Meiltä matka Kamppiin on ennen kestänyt 15-20 minuuttia ja nyt...
Toinen asia mikä on alkanut painaa mieltä, on työ.
Kaipa siitä jo täälläkin voi mainita, kun ei se mikään salaisuus enää kenelläkään ole.
Voipi olla (99% varmuus), että tulevan kesäloman jälkeen ei minulla ole enää samaa työtä.
Meidän ryhmis on kuulemma niin kallis, että sitä ei enää kannata pitää.
Mitä väliä työntekijöistä, saati sitten lapsista.
Olen jotenkin niin turtunut tästä, että en osaa edes toimia tilanteessa.
Minun pitäisi varmaan alkaa etsiä uutta työpaikkaa.
Meille luvattiin ilmoittaa viimeistään helmikuun lopulla, miten tästä mennään eteenpäin.
Elän sellaisissa haaveissa, että toiminta saisikin jatkua ja siksi en ole innostunut hakemaan uutta työtä.
Samalla mietin, että haluanko tehdä tätä työtä eläkeikään asti.
Rakastan tehdä töitä lasten kanssa ja usein toivon, että siihen olisi enemmän aikaa.
Paperityöt vievät suhteettoman paljon aikaa lapsilta.
Työ on niin paljon enemmän kuin tiedättekään.
Meille asetetaan toiveita ja vaatimuksia, joita ei voi aina toteuttaa.
Niin kuin kaikki hoitotyö, on tämäkin yksi, josta kiitosta on turha odottaa.
Haluaisitko sinä tehdä työtä, josssa sinulta vaaditaan koko ajan lisää ja lisää, mutta mitään hyvää siitä ei juurikaan koostu?
Olen ollut 10 vuotta tällä alalla ja voin sanoa, että ala on muuttunut niin paljon, että samoista asioista ei voi enää puhua kuin silloin vuonna 2008.
Mitä sitten voisin käydä tekemään?
Sepä se, en itsekään tiedä.
Jotain luovempaa ehkä, mutta mitä se sittten olisi?
Hyppy uuteen kauhistuttaa.
Voittaapa lotossa miljoonia, niin voisin jäädä kotiäidiksi.
Olisi ihanaa olla kotona kun lapset tulevat koulusta.
Koti olisi aina siisti ja ruoka olisi valmiina.
Varmasti tulisi leivottuakin enemmän.
Voisin tehdä omia tuunauksia päivät pitkät.
Oi mitä haaveita!
Ajattelin ensin kirjoittaa jotain positiivista, mutta eipä nyt kyllä tuntunut yhtään siltä.
Tässä olisi nyt sitä anonyymien kommentoijien pyytämää todellisuutta.
Miltäs kuulostaa?
Hyvä että avauduit, koska tuossa on murheita kerrakseen. Jokaisen aika on kultaa, joten kyllä varmasti ottaa pattiin nuo matkojen pitkittymiset. Työhuoli on taas niin iso taakka, että varmasti vie valoa kaikesta. Puhumattakaan kun tilanne ei ole varma, vaan epävarma eli miten tehdä ja toimia.
VastaaPoistaNyt ei ole sanoja, inhoan meinaan lauseita, kaikki järjestyy, aina ne ei niin helpolla järjesty, joten lähetän lämpöisen halauksen. <3
Tiedätkö, että minäkin inhoan tuota kaikki järjestyy, vaikka niin todennäköisesti käy tässäkin tapauksessa. Tuo kaikki järjestyy ei vaan auta yhtään tässä tilanteessa, kun ei jatkosta tiedä yhtään mitään.
PoistaKiitos halista, se tuli kyllä tarpeeseen.
Tsemppiä, Outi. Toivottavasti työkuvio selkiytyy ja saat tietoa jatkosta. On vaikea ryhtyä uuteen, kun entisen päättyminen ei ole vielä ihan varmaa.
VastaaPoistaJuuri se tässä viekin voimia. En millään haluaisi päästää irti tästä työpaikasta, näistä lapsista ja aivan ihanista työkavereista.
PoistaVoi itku, ompa kurja tilanne. Toivotaan, että saatte ryhmää vielä jatkaa! Paperityöt ovat tosiaan liian aikaavieviä. Itse teen hoitotyötä vanhusten parissa ja olen siinnä onnellisessa asemassa, että a)olen vain osa-aikatyössä ja b)saan kyllä paljon kiitosta tekemästäni työstä, asiakkailta itseltään. Se jos mikä antaa voimavaroja! Mutta tiedän myös sen tunteen, kun kiitosta ei saa. Päivästä toiseen tekee töitä muiden hyväksi niillä resursseilla mitä on annettu ja sitten saa vielä väsyneenä haukkuja tai valituksia. Ei ihme, että työntekijät väsähtävät! Voimia Sinulle <3
VastaaPoistaOnpa ihanaa kuulla, että saat juuri niiltä oikeilta ihmisiltä sitä kiitosta työstäsi.
PoistaKiitos, lisävoimia tässä tarvitaan <3
Krääh, toi Länsimetro on sanonko mistä! 😖
VastaaPoistaTosi kurja uutinen sun työrintamalta. 😢 Vilpittömästi uskon ja toivon, että sä saat jotain parempaa tilalle. ❤️
InshaAllah samaa toivon minäkin. Toivon, että tämä nykyinen homma saisi jatkoa.
PoistaTuo metron tulo on ihan hanurista! Sinun matkasihan pitenee ajallisesti yli puolelle!!! Työkaverini harmitti tällä viikolla ihan samaa asiaa kun asuu sinun suunnalla.
VastaaPoistaTyöjuttu kuulostaa ikävältä. Minunkin tekisi mieleni sanoa, että "kyllä kaikki järjestyy" mutta tiedän sen kuulostavan kliseeltä. Varmasti ikävää roikkua löyhässä hirressä kun ei tiedä miten oman työpaikan suhteen käy.
Minäkin haluan lähettää sinulle ISON etähalauksen vaikkei se varmaan juuri nyt paljoa lämmintä.
Halit lämmittää aina ja tiedänhän minä, että tämäkin asia järjestyy, mutta nyt on vaan aika voimaton olo kaiken tämän edessä.
PoistaIhanaa loppuviikkoa sinulle Marjo <3
Sillon kun Espoossa asuin niin just bussilla liikkumisen helppous oli ihan mahtavaa. Niin töihin, Omppuun, kuin Helsinkiin pääsi helposti koska vaan. Junaa käytin lähinnä vaan kotiin (Turku) pääsyyn. Ja se, että ennen pääsit yhdellä bussilla ja nyt saat käyttää ensin dösää ja sitten metroa niin argh. On väärin, että busseja vähennettiin.
VastaaPoistaJa voi rähmä tuota työtilannetta! Täällä suunnallahan ryhmiksiä ei oikeastaan enää ole muutamaan vuoteen ollut. Alkaa olla vaan isoja päiväkoteja, enkä tiedä ketä niistä muka voi hyötyä? Paitsi rahallisesti isot pomot. Olen onnellinen kun isompi on nyt koulussa ja pienempi pääsi pieneen päiväkotiin (kooltaan melkein kuin ryhmis). Kauhulla vaan odotan koska ne keksii sulkea sen ja toisen pienen päiväkodin ja rakentaa uuden ison.
Itsekin mietin työkuvioita. En halua tehdä päiväkotitöitä aina. Ehkä myöhemmin haluaisin palata niihin töihin, mutta en halua tehdä eläkeikään asti vain näitä töitä. Etenkään kun työt on tosiaan muuttuneet 10 vuoden aikana! (Ajatella, siitä on kohta jo 10 vuotta kun työskenneltiin yhdessä!) Henkilökuntaa vähennetään, lapsiryhmiä kasvatetaan ja lasten hoito ei tunnu enää olevan päättäjille se ykkös asia, vaan töissä yritetään vain pitää kaikki hengissä.
Iitski/Torey
https://naissanelioissa.wordpress.com
Mieti, tosiaan kymmenen vuotta. Muistatko miten hauskaa töissä silloin oli? Kaikki hommat hoidettiin, mutta oli hauskaa joka päivä. Silloin lapset tulivat ennen mitään muuta, toisin on nyt. Kaikki missä ajetaan ensin lapsen etua, pienet ryhmät esim. ajetaan alas. Laitoksia ovat nuo suurimmat päiväkodit jo. Ajatus siitä, että laittaisin oman juuri yksi vuotta täyttäneen lapseni 21 lapsen ryhmään tuntuisi aivan kamalalta.
PoistaEi aina voi/jaksa kirjoittaa positiivista ja toisaalta se on (hassulla tavalla) blogien rikkaus. Kaikkien meidän elämä on tyventä ja aallokkoa...vuorotellen, niin uskon.
VastaaPoistaKun uskoo hyvään ja universumiin, ei voi käydä kuin hyvin. Ja mä niin tiedän, että sulle käy, koska hyvä vetää puoleensa hyvää <3
Jostain syystä Taru, sun kommentti sai mut herkistymään. On ihanaa, että pidät mua hyvänä, joka ansaitsee hyvää. Toivon tosiaan, että olet oikeassa. Parempaa kohti vaikka hampaat irvessä :)
PoistaKuulostaa niin tutulta, että. Itse olen onneksi jo tuosta kaikesta ulkopuolella ikäni takia, mutta kuulen töissä olevilta samaa. Jokapaikassa kiristetään ja nimenomaan hoitohenkilökunta on tiukoilla, vaikka siinähän pitäisi olla aikaa ihmisille isoille ja pienille.
VastaaPoistaVoimia sulle tulevaan ja toivotaan, että kaikki kääntyy parhainpäin!
Toivossa on hyvä elää, varsinkin kun ei osaa elää muuten kuin luottamalla siihen, että kaikki aina järjestää lopulta.
PoistaKuulinkin tänään radioista töihin ajellessa, että teillä on siellä hankaluuksia julkisten kulkuneuvojen linjojen loppumisen vuoksi. Kyllä sinä töitä löydät, usko vain! Lapset ovat kyllä ihania, aikoinaan itsekin suunnittelin lastenhoitoalaa. Siitä vieläkin haaveilen, omasta päiväkodista.
VastaaPoistaMinä haaveilen yrittäjyydestä. Voisi tehdä hyvää vaan itselleen. Kovin on vaikeaa asettaa itsensä ykköseksi.
PoistaLiikenne aika sekaisin täällä suunnalla.
Mä niiin ymmärrän sun huolet. Itselläkin YT-neuvottelut käynnissä työpaikalla. Viimeistään helmikuussa kuulee oman tuomionsa. Ja eniten ärsyttää että 195 loppui niin ei pääse lähipostiin helposti.
VastaaPoistaTsemppiä sulle ja toivottavasti työkuviot kääntyvät hyvään suuntaan.
Ai teilläkin yt:t. Tuntuu, että joka paikasta saa porukat lähtöpasseja. 195 harmittaa. Sillä kuljin aina tädin luokse Pikku-Huopalahteen. Harmittaa oikeasti se, että ihmisiltä viedään kaikki, mikä helpottaisi työstä nauttimista, työmatkat, lomarahat ja työkaverit... Huoh!
PoistaOnpa oikeasti kumma juttu tuo metron tulo, luulisi, että siitä olisi ollut hyötyä, mutta tuo bussilinjojen vähentäminen ja jopa lopetus, niin nyt on kyllä astuttu kakkaan, ihan käsittämätöntä touhua. :o
VastaaPoistaYmmärrän hyvin tuo, että haluaa elää haaveessa, että työt jatkuukin, musta ihan hyvin voi elää helmikuulle ja odottaa lopullista päätöstä, kyllä niitä töitä ehtii sitten alkaa katselemaan. Mutta todella ikävä tilanne. :(
Sun haaveet lottovoiton sattuessa ovat muuten aivan ihanat! Kotiäitiyskin on nykyään ihan liian aliarvostettua. <3
Tuo metro on pilannut niin paljon. Minä alan kuulostaa jo ihan Ankeiselta :)
PoistaKotiäitiys isoille lapsille ois unelma!
Voi miten kurjaa että Länsimetro vaikeuttaa monen matkaa, vaikka sen tarkoitus oli kai ihan päinvastainen. Ja kurjaa kun pitää odotella jatkuuko työ vai ei,toivon että jatkuu tai sitten löydät jotain muuta mistä pidät. Kaikkea hyvää sulle Outi:)
VastaaPoistaOikeasti en tiedä kenen elämää tuo metro helpottaa. Puoltavia lausuntoja ei ole juuri kuulunut.
PoistaMukavaa loppuviikkoa sinulle Jael ❤️
Mitä tähän voisi sanoa. Ei kai mitään. Ehkä luova työ sopisi parhaiten.
VastaaPoistaSamaa mieltä sun kanssa... Mistä sellainen löytyisi?
PoistaIhan samoja ajatuksia on minullakin pyörinyt työn suhteen. Jotakin luovaa olisi ihana päästä tekemään. Olen kaivannut pitkään muutosta työnkuvaani ja vihdoin se on toteutumassa, vaikkakin kovin luovaa työtä se ei ole edelleenkään :D Mutta edes vähän vaihtelua.
VastaaPoistaToivottavasti asiat teillä ratkeaisi pian, niin ei tarvitse elää epävarmuudessa. Temppiä <3
Oi miten hienoa, että saat vaihtelua sun työhön, onnea!
PoistaElättelen vielä toiveita siitä, että saataisiin jatkaa tällä porukalla töitä!
Ikävää, että tuo metro tuo hankaluuksia kulkemiseen, kun tarkoitushan oli tietty helpottaa:( Muistelen jonkun sanoneen joskus aikoja sitten, että ikävää oli kun Itikseen tuli metro, se vain hankaloitti, kun myös silloin lopetettiin monta linjaa ja metrot eivät kulkeneet kuin klo 23:00 saakka. Miten se nyt muuten, meneekö yhtään myöhempään? Kai siihen on vain pakko sopeutua, kun muuta ei voi.
VastaaPoistaVoi, miten kurjaa noiden töiden suhteen. Ikävää miettiä, että mitä sitten. Eikö löydy sitten paikkoja päiväkodeista, jos ryhmis laitetaan kiinni? kyllähän teidät pitää johonkin sijoittaa!
Luin Unelmahommissa kirjan nyt lomalla ja siinä on hieman ideaa, että kannattaa miettiä niitä unelmia ja kulkea niitä kohti. Lue ihmeessä, jos et ole vielä lukenut! Tsemppihalit täältä! :)
Onhan niitä töitä niin kauan kuin lapsiakin on. Mutta missä ja kenen kanssa... Se onkin sitten asia erikseen.
PoistaKahdeltatoista alkaa kulkemaan bussit yöllä, kuulemma.
Kiitos tsempeistä ❤️
Minäkin olen jopa tänne Turun suunnalle kuullut Länsimetron vaikeuttavan monen työmatkaa.
VastaaPoistaJa nyt sitten vielä kuulen sinun tilanteesi. Voi, kun olisi se lasipallo... Odottaa ja pohtia, mitä tulemaan pitää, se vie voimia. Toivotan sinulle voimia ja tsemppiä! Ja haluan uskoa myös tuohon, mitä Taru sanoi. Hyvä tulee hyvän luo! Haleja sinulle, ystäväni Outi <3
Sana kiertää kun asiat ei suju <3
PoistaKovasti toivon, että kaikki järjestyy ja pian.
Kiitos haleista Tuula <3
Voimahaleja Outi <3 Kyllä asiat järjestyy!
VastaaPoistaKiitos haleista <3
PoistaErityislastenhoito oli minun unelmatyötäni ja tein sitä niin psyykkisesti kuin fyysisestikin sairaiden lasten kanssa sekä maahanmuuttajien lasten kanssa. Tiedän siis vuosien takaa, että jo silloin vaadittiin paljon, eikä arvostus ollut kuitenkaan samalla linjalla. Muistan itsekin olleeni viikon tuuraamassa naapuritalossa kolmea osastoa yhtä aikaa! Olin muuten puhki joka ilta! Nyt mitä olen asioita seurannut, kaikki vain pahenee ja kiire kasvaa, vaaditaan lisää ja se todellinen lapsen paras ja lapselle läsnäolo jää vähälle. Pakkohan se on vähentää hoidon laadusta ja tekemisistä, jos pitää muuta hommaa lisätä. Aivan tolkutonta! Nostan siis hattua sinulle ja kaikille hoitoalalla oleville. Olisin mielelläni yhä, jos voisin, mutta näillä mennään.
VastaaPoistaKiitos Viltsu tästä kommentista. Olit saanut juuri nuo meidän työasiat oikein tähän koottua. Ihanaa kun joku näkee asiat niin kuin mekin.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle <3
Kovasti tuosta liityntäliikenteestä kohuttiin, ei näemmä turhaan! Miten edes voivat tehdä noin?
VastaaPoistaMetrohan on varmasti hyvä asia, jos asuu kävelymatkan päässä asemasta, mutta muuten. Ei olla kovin kauas katsottu sitä puolta, että joillekin (ilmeisen monille) se tietää matkan hankaloitumista!
Siis suurimmalla osalla Espoolaisista matkat hankaloituvat. Ihan p**ka keksintö koko juttu.
PoistaYmmärrän kuule niin hyvin Outi sun alakulon työkuvioiden suhteen <3.
VastaaPoistaSitä kun on vuosikausia antanut itsestään kaiken, tuntuu niin kerrassaan väärältä, että sekään ei riitä.
Jos vaan mitenkään mahdollista, niin ajattelen, että parasta henkisen hyvinvoinnin kannalta olisi, jos voisit antaa itsellesi jonkunlaisen aikalisän, jonka aikana ottaa ihan "rauhallisesti" ja jäädä suosiolla joksikin aikaa kotiin. Siis JOS käy niin kurjasti, että nykyinen työ loppuu. Siinä olisi mahdollisuus kaikessa rauhassa kuulostella ja katsella niin niitä omia fiiliksiä, unelmia kuin mahdollisuuksiakin.
Kun riittävän moni tietää tilanteestasi, parhaassa tapauksessa (johon haluan sun kohdalla uskoa ja uskonkin) käy niin, että "kohtalo" järjestää sulle uuden, mieluisan työn. Monta kertaa kun on työnantajankin näkövinkkelistä niin paljon parempi ja helpompi vaihtoehto se, että joku tietää jonkun avoimeen paikkaan sopivan (tässä tapauksessa sinut) kuin se, että pitää aloittaa työläs ja kallis rekrytointiprosessi.
Halit täältäkin <3
Täällä on sellainen systeemi, että meille tulee yv:t jos toiminta loppuu. Heidän on pakko tarjota toinen työpaikka, mutta se että missä se toinen vaihtoehto on, onkin sitten hämärän peitossa. Rahallisesti ja muutenkin, näillä työttömyysrajoituksilla ei ole mahdollista minulle jäädä miettimään mitä tekisin. Kova olen töitä tekemääb, että hyvän työntekijän minusta joku kyllä saa.
PoistaHaleja ❤️
Onpa ikäviä juttuja, molemmat.
VastaaPoistaTuollainen matkustusajan piteneminen hankaloittaa ihan jokaista päivää...höh!
Hullua että ensin paasataan miten joukkoliikennettä pitää käyttää enemmän, mutta sitten siitä tehdään ihmisille hankalampaa.
(Täällä joukkoliikenne on ainakin kolmivuorotyöläiselle niin hankala, että ei tarvis sellaista edes puhua.. Bussi menee 1x/h keskustaan, ja siitä pääsee eteenpäin tai on pääsemättä. Mun työaikojen mukaan ei ainakaan pääse.)
Työjutut... Toivon että jokin yllättävä ovi aukeaisi ja huomaat löytäneesi varsinaisen aarteen. <3
Tuo epävarmuus on varmasti todella kuluttavaa ja voimia/motivaatioa syövää!
Kotiäitinä oleminen ja lottovoitto kuullostais ihanalta vaihtoehdolta.
Onneksi siis itse olen lähellä kotia vielä toistaiseksi töissä, miehen työmatkat ovat lähes joka päivä erilaisia.
PoistaEpävarmuus on se kamalin tunne tässä koko hommassa. Toivottavasti kaikki vielä kääntyy hyvin.
Voi Outi, ymmärrän niin tuskasi töiden suhteen :( Itse olen ollut työttömänä noin kaksi vuotta (välissä kävin puoli vuotta töissä). Nyt varsinkin kun lukee juttua työttömyysturvaan tulevista muutoksista, pelottaa entistä enemmän, jos en vaikka löydäkään töitä. Mutta yritän olla edelleen optimistinen, että se mun työ vielä löytyy.
VastaaPoistaNyt en oikein voi muuta kuin lähettää täältä tsemppihalit ja toivoa, että kaikki menee kuitenkin hyvin <3
Muistankin miten kerroit silloin blogissasi työtilanteesi muuttumisesta. Tällä alalla ei varmasti saisi olla työttömänä juuri päivääkään. Minä vaan en halua minne tahansa töihin. Olisi kyllä ihanaa löytää uusi unelmatyö, jos tämä nykyinen loppuu!
PoistaVoi itku Outi, harmittaa todella sinun puolestasi:(
VastaaPoistaVaikka en sinua tunnekaan, niin sellainen kutina on kuitenkin, että jotain luovaa sinun soisi päästä tekemään. Entä jos keräisit ympärillesi samanhenkisiä ihmisiä ja perustaisitte toisianne tukevan osuuskunnan? Riskithän siinä on, mutta riskinotto voi myös kannattaa? Voisiko sellainen toimia?
Voimia sulle Outi, olet kaiken hyvän ansainnut <3
Tuollaista vaihtoehtoa en olekaan edes ajatellut, kiitos vinkistä.
PoistaKiitos lisävoimista, niitä kyllä tarvitaan. Minulla on niin hyvä, että pääsen purkamaan tuntoja tänne blogiin, aina olo helpottaa kun saa tukea.
Meilläkin yhteydet huonontuivat keskustaan, vaikka Lauttasaaren asemaa markkinoontiinkin parannuksena. Suurelle osalle se ei sitä ole.
VastaaPoistaSurkea tuo tilanteesi. Pari vuotta sitten oma todella pitkäaikainen työni oli vaarassa. Joustettiin työantajan kanssa puolin ja toisin, kulunut vuosi olikin taas jo aika hyvä. Vähän aikaa ehdin kyllä jo miettiä mitä tästä eteenpäin. Toivottavasti tilanteesi selviää.
Tuntuu, että moni asia on mennyt vain huonommaksi tuon metron tultua. Pitää vaan toivoa, että nämä työhommatkin pian selviäisivät.
PoistaMukavaa viikonloppua Tuuli!
Tuo metro ja siihen liittyvät bussilinjojen lakkautukset on kyllä aiheuttanut paljon huolta ja murhetta. tuntuu hullulta että ihmisiää työmatka pitene tunnilla!
VastaaPoistaharmi kuulla tuosta työtilanteestasi. Tiedän mitä tuo sinun työsi vaatii, olen itsekin työskennellyt päiväkodissa ja siskoni työskentelee tällä hetkelläkin. Harmi kun kaikkialla tuntuu tuo paperityö vievän kohtuuttomasti aikaa itse lapsilta, vanhuksilta jne. Toivottavasti työsi jatkuisi kuitenkin.
leppoisaa viikonloppua Outi ihanuus <3
Todellakin toivon, että tuossa paikassa ja näiden työkavereiden kanssa saisin töitä jatkaa. Ikävä rikkoa toimivaa tiimiä ja mihin lapset sitten menevät?
PoistaIhanaa viikonloppua sinulle <3
Melkonen tuo metro kyllä. Kenen elämää se lopulta helpotti?
VastaaPoistaTsemppiä lujasti! <3 Ei tässä muuta osaa edes sanoa.
Tänään testasin itsekin metroa, en tykännyt. Matka-aika pidentyi 30 minuutilla, bussit oli täynnä ihmisiä, eikä kukaan näyttänyt kovin tyytyväiseltä.
PoistaKiitos tsempeistä, niitä tarvitaan aina!
Joistain blogeista olen lukenut kehuja Metrosta, mutta ne on tainnut olla Helsingin puolella asuvia jotka on olleet onnellisia jostain tietyistä pysäkeistä. Mutta aina se on typerää kun muokataan tai poistetaan bussireittejä!
PoistaMeillä täällä ei metroja tai ratikoita olekkaan. Tosin ratikoita Turkuun on kaiketi haaveiltu takaisin. Ja me asutaan niin korvessa että kaikilla melkein on oma auto kun bussiyhteydet on niin surkiat vaikka Turkuun on vain sen 30 kilsaa.
Iitski
Se voi olla niille hyvä, jotka tulee Helsingistä Tapiolaan tai Matinkylään töihin, tosin onhan niihinkin aina busseilla päässyt. Turku on kyllä niin ihana kaupunki, kaunis kun mikä!
PoistaNo voihan metro vaan sanon vaan! Sen tulo hankaloitti elämään kyllä toden teolla. Itsekin tarvitsen nyt kaksi Espoon sisäistä bussia ja metron, jotta pääsen Kamppiin saakka. Ennen meni bussi ovelta ovelle. Hanurista sanon suoraan! Tsemppiä työrintamalle. Uskon, että kyllä kiva työpaikka löytyy piakkoin <3
VastaaPoistaMetro sucks. Testasin eilen, enkä tykännyt yhtään.
PoistaMukavaa sunnuntaita sinulle Cride ❤️
Voi ei :( Mä just Metro-lehdestä luin asiasta ja mietin kuinkakohan hankalaks se metro monen entisen bussilla kulkijan päivän tekee.
VastaaPoistaHarmi.Ja toi työ...turhauttaa varmasti kun ensisijainen tehtävähän päiväkodissa on huolehtia lapsista ja kuitenkin paperityöt ym vie
ison osan päivästä ja on lapsilta pois. Parhaanne yritätte ♥
Asiat järjestyvät aina lopulta, tavalla tai toisella. Kivaa viikonloppua!
Tuo metro ei vaan toimi :(
PoistaTyörintamalla pitää vain pitää lippu korkealla!
Enpä ole tainnut vielä kenenkään tuota metroa kehuvan ja aika monen elämää se tuntuu hankaloittaneen. Liian pitkät työmatkat ovat sellaisia, ettei niitä kenellekään toivoisi - ja miten esim. vanhemmat ehtivät ajoissa lapsensa hakemaan tarhasta? Ja omiin harrastuksiinhan ei sitten aikaa enää jääkään.
VastaaPoistaJa ymmärrän täysin töihin liittyvän epävarmuuden ja on surullista, että teidänkin alalla kiristetään vielä entisestään. Olen läheltä nähnyt tämän, sillä miniäehdokas ja yksi kummitytöistäni työskentelevät alalla. Toivottavasti työkuviot selkiytyvät pian - on vaikea suunnitella mitään kun ei tiedä tulevaisuudesta. Tsemppihaleja sinne, monta <3
Saa tosiaan nähdä, että miten tämä vaikuttaa hoitolasten vanhempien työmatkoihin. Meillä kun suljetaan ovet jo 16.30.
PoistaKiitos tsempeistä, niitä tässä nyt tosiaan tarvitaan.
Mies on usein Helsingin puolella töissä ja metro lisää työmatkaa ainakin puilella tunnilla. Huomenna hän on menossa töihin Espoon sisälle, mutta enää ei päösekäön edes sinne suoraan. Ennen työmatka 10 minuuttia nyt lähes 45 minuuttia. Meidän yksikössä ei ole edes tietokonetta, joten aina kun tarvitsee tehdä koneella töitä, pitää poistua koko yksiköstä. Alle tonni kuukaudessa kuitenkin kaataa koko kaupungin budjetin... Tekisi mieli kiroilla!
VastaaPoistaKumma,miten onnistuivat pilaamaan metron tulon noilla bussiyhteyksien muutoksella. En ole kenenkään kuullut vielä sanovan, että matkustaminen olisi jotenkin helpottunut. Meilläkin poika joutuu menemään kahdella bussilla kouluun (tai sitten kävelemään lopussa melkein puoli tuntia), kun ei täältä metron länsipuolelta oikein pääse linjan yli minnekään. Ihan älytöntä. Itsellä ei vaikuta, kun kuljetaan isännän kanssa samaa matkaa autolla se 10min. Ei tulisi mieleenkään vaihtaa julkisiin tällä hetkellä, vaikka muuten niitä kyllä kannatankin.
VastaaPoistaTsemppiä töiden osalta. Toivottavasti lutviutuvat niin kuin toivot.
Minä uskon, että yksityisautoilu lisääntyy tuon metron tulon takia, ikävää, mutta totta. Tänä aamuna mies meni meiltä Westendiin töihin, ennen matka on kestänyt 10 minuuttia, tänään se kesti 40 minuuttia kun piti mennä kahdella bussilla, huoh.
PoistaMukavaa viikkoa sinulle Minna!
Kurja kuulla tuosta työtilanteesta. Samaa vähän joka puolella että raha se on mikä ratkaisee.. Pienempiä yksiköitä lopetetaan ja kaikki lapset ahdetaan yhteen ja samaan piittaamatta mikä olisi lapselle paras.. Seuraukset ovat nähtävissä muutamien vuosien päästä.
VastaaPoistaOnko siellä etelässä ollenkaan mahdollisuutta toimia perhepäivähoitajana ja hoitaa toisten lapsia omassa kodissa? Sekin on kyllä raskasta, mutta siinä on kuitenkin pieni ryhmä. Tai kiinnostaisiko sinua perustaa joku yksityinen hoitopaikka? Sinusta on kyllä vaikka mihin! Jos nyt käy niin, että nykyinen työ loppuu.
Metroasiaan en osaa sanoa mitään.. Täällä maalla ei kulje edes linja-auto kovin usein. ;)