Pikaherkut

Minä rakastan helposti syntyviä herkkuja ja nämä ovat juurikin sellaisia!

Lehtitaikinalevyjä, persikkaa ja tomusokeria, siinä kaikki!

Leikkasin lehtitaikinalevyn kahtia, päälle kuutioin persikkaa.

Uuni 225 astetta ja paistoaika meidän uunissa oli n.15 minuuttia.

Nämä ovat sellaisia "mitä löytyy kaapista" herkkuja.

Rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että persikat ovat niitä tölkkipersikoita, jotka uivat sokeriliemessä :)

Olin suorastaan yllättynyt miten hyviä näistä tuli.

Mietin ihan, että voikohan lehtitaikinan kanssa mennä pieleen koskaan?

Mitä sinä leivot, kun aikaa vieraiden tuloon on alle 30 minuuttia?

Ihanaa keskiviikkoa kaikille <3

Viikonlopun puuhastelut

Meni vähän myöhäiseksi tämän päivän postauksen julkaisu.

Eilen en avannut tietokonetta ollenkaan, koska puuhastelin jotain ihan muuta, mikä selviää tämän postauksen lopussa :)

Ei tule kuulkaa vanhuus yksin, sen olen nyt huomannut!

Vaihdevuosia pukkaa ja niiden mukana on tullut vaikka mitä ongelmaa.

No sanotaan nyt sen verran, että viimeiset kuukautiset kestivät 18 päivää ja aiheuttivat samalla minulle anemian.

Nyt sitten pitää rampata verikokeissa ja popsia rautaa, että nuo arvot nousisivat normaaliksi.

Lauantaina on Ison Omenan laboratorio auki ja siellä kävin siis verinäytteet otattamassa.

Samalla reissulla jäin katselemaan taikuri Aatu Itkosen esitystä, joka oli kertakaikkisen hauska ja viihdyttävä.

Aatun jälkeen lavalle ilmestyi Jutta Helenius ja ihanat tanssivat lapset.

Hurjan hienosti he osasivat tanssahdella lattareita ja vakiotansseja.

Sunnuntai meni siskoni kanssa puuhastellessa.

Mitä tässä kuvassa tapahtuu?

Yritän pitää tapettia paikoillaan samalla kun vaihdan tapettiveitseen terää :)

Aikaa meni, mutta hieno tuli tapetoimastamme seinästä.

Siskon luota kotiuduin vähän ennen kymmentä illalla, joten eipä siinä ollut enää aikaa koneella käydä!

Sen verran puhelinta rämpytin, että osallistuin Instagramissa Plan kampanjaan, jossa nostetaan yhdessä esiin tyttöjen ja naisten kohtaama epätasa-arvo!

#EIHYMYILYTÄ, KOSKA

• joka vuosi 12 miljoonasta tytöstä tulee vaimo alaikäisenä
• joka päivä 190 teinityttöä kuolee raskauden takia
• joka kymmenes tyttö maailmassa on kokenut seksuaalista väkivaltaa
• 200 miljoonaa tyttöä ja naista on kokenut sukuelinten silpomisen
• nykytahdilla poliittinen tasa-arvo toteutuu 95 vuoden päästä ja työelämän tasa-arvo 257 vuoden päästä
• Laosissa tyttöjen koulutusta ei arvosteta yhtä paljon kuin poikien.

Tärkeitä ja kivoja juttuja tuli touhuttua viikonloppuna!

Nyt uudella puhdilla ja kurkkukivulla tähän viikkoon ja perjantaita odotan taas, koska silloin kutsuu Karkkila, jeee!!

Mukavaa viikkoa teille kaikille!

Kysytään ja vastataan + arvonnan voittaja

Nappasin tämän hauskan postausidean Jonnan blogista mukaani!

Olen kirjoittanut blogiani jo 7 vuotta ja aika avoimesti olen kaikkea tänne kertonut.

Taas katsotaan, että tuleeko mitään uutta tietoa teille vain tiesittekö jo kaiken minusta!

Suurimman osan kuvista latasin Pixabaysta, mutta kuva meidän perheestä on oma <3

1. Millainen oli lapsuuden kotisi?

Meidän kodissa asui äiti, isi, minä ja siskoni Katja, joka on minua 4 vuotta nuorempi.

Elin todella onnellisen lapsuuden ja nuoruuden!

Minulle on jäänyt kolme kotia lapsuudesta mieleen. 

Ensimmäinen oli Espoon Kirstinmäessä ja aloitin myös kouluni Kirstin koulussa.

Kirstinmäestä muutimme Espoonlahteen ja siirryin Soukan ala-asteelle, jossa tapasin muuten parhaan ystäväni Mian <3

Espoonlahdesta muutimme Latokaskeen vuonna 1989 ja kuljin bussilla Espoonlahden yläasteelle.

Koulut valikoituivat musiikkiluokan mukaan.

Asun muuten nykyään Latokasken kodin lähellä...paluu juurille :)

2. Mitä harrastit lapsena?

Harrastukseni olivat musiikkipainotteisia.

Kävin piano- ja laulutunneilla sekä harrastin kuorolaulua.

Piano on meillä nykyään ja sitä tulee soiteltua ainakin kerran viikossa.

Hirmuisen rauhoittavaa puuhaa.

Kuorolaulelua on välillä ikävä, mutta onneksi saan aina Mian kanssa lauleskella kaksiäänisesti kun tavataan :)

3. Kaunein kukka?

Rakastan kukkia ja vaikea oli valita sitä yhtä suosikkia.

Tykkään narsisseista, koska isäni osti niitä aina minulle syntymäpäivänäni.

Ruusut on aina ihania ja tulppaanit, mutta ehkä kaikista kaunein kukka on kuitenkin pioni!

4. Mikä elementti olet?

Sanoisin, että olen tuli. 

Eikös muuten oinas olekin tulinen merkki?

Tuli on kaunista, mutta jos sitä koskee niin se polttaa.

Minä olen sellainen tuli, että kauan saat puhallella liekkiini, mutta jossain vaiheessa roihahtaa!

5. Oletko pessimisti vai optimisti?

Pidän itseäni optimistina, vaikka välillä kyllä tuota optimistisuutta koetellaan kovasti!

6. Oletko aamun- vai illanvirkku?

Ehdottomasti illanvirkku.

Rakastan valvoa myöhään Rachidin kanssa, katsella leffoja ja köllötellä vierekkäin sohvalla.

7. Unelmamatka?

Haaveilemme Rachidin kanssa matkasta ihan kaksin.

Saisimme olla turkoosin meren rannalla, kävellä käsi kädessä, kuunnella meren ääniä.

Sellainen paikka, jossa ei olisi paljon muita ihmisiä.

8. Milloin ostit jotain itsellesi ja mitä se oli?

Pari viikkoa sitten ostin Essencen puuterin itselleni :)

9. Lempikaupunkisi kotimaassa?

Espoo on ehdoton suosikkini.

Olen kovasti tykästynyt kaupunkiin, jossa asun!

Suomessa on paljon kauniita kaupunkeja, tykkään Karkkilasta (kenelle tuli yllätyksenä?), Salosta ja Porvoosta erityisesti.

10. Kolme elämäsi kauneinta asiaa?

Tässä kuvassa he ovatkin, kolme kauneinta asiaa maailmassa.

Oma ukkeli ja meidän ihanat lapset Mariam ja Mohammed <3

Postausidean voit napata mukaasi, jos tykästyit tähän.

Itsestäni oli ainakin kiva palata vähän lapsuusmuistoihin ja elämän tärkeisiin asioihin muutenkin!

Sitten siihen arvonnan voittajaan!

Voittajan arpoi random.org arpakone:

Kristiina Kortelahti28. helmikuuta 2020 klo 14.33

Onnea pojallesi! Aika kuluu nopeasti ja parhaiten sen huomaa omien lasten kasvamisesta.

Tykkään lukea tuunauspostauksiasi!

Oikein ihanaa viikonloppua sinulle Outi<3

Oikein paljon onnea sinulle Kristiina <3

Laitatko yhteystietosi sähköpostiini 

outi.krimou@outlook.com

niin pistän paketin tulemaan sinulle päin ensi viikolla!

Oikein ihanaa viikonloppua teille kaikille ja kiitos tuhannesti ihanista kommenteistanne edelliseen postaukseeni!

Kun unelmasta tulee painajainen

Mietin, että kehtaanko teille kertoa ollenkaan näitä viime aikaisia fiiliksiäni.
Sitten ajattelin, että en varmasti ole ainoa, joka tuntee tai on tuntenut näin.
Haluan siis kertoa teillekin, että olen tajunnut kärsiväni työuupumuksesta.

Olen kirjoittanut puhelimen muistioon nämä asiat:
Tajusin juuri, että olen onnellinen vain kotona.

Oman rakkaan vieressä olen turvassa. 

Kaikki asiat itkettää. 

Tuntuu, että työpanostani ei arvosteta tai että en osaa tehdä mitään oikein. 

Pelkään työpaikan menetystä samalla kun haluan sieltä pois.

Joka aamu teen ison työn, että saan itseni töihin.
Herään kyllä ajallaan, laitan meikit naamaan, puen ja syön aamupalan, mutta sitten on se lähteminen.
Istun sohvalla ja hoen itselleni NYT YLÖS JA TÖIHIN, NYT PITÄÄ JO MENNÄ!
En uskonut, että koskaan tulisin ajattelemaan näin.
Ajattelin ensin, että olenko minä masentunut?
Sitten tajusin, että ongelmat liittyvät pelkästään työasioihin.
Uupumus on tehnyt salakavalasti tuloaan jo päälle puolivuotta.
Mutta miten se on mahdollista?
Minähän olen vahva ihminen, en välitä pienistä vastoinkäymisistä ja olen tunnollinen töissäni.
Juurikin nämä piirteet luetellaan listassa, jolla kuvaillaan ihmisiä, jotka voivat sairastua työuupumukseen.

Vuosia haaveilin juuri tästä työpaikasta jossa nyt olen.
Tuntuu todella ikävältä, että unelmasta on tullut painajainen.
Olen jollain tapaa pettynyt itseeni, että annoin asioiden mennä tähän suuntaan, aivan liian pitkään.
En nyt halua, että käsitätte väärin tuntemuksiani.
Tykkään edelleen puuhastella lasten kanssa ja luulen, että olen monelle lapselle tärkeä aikuinen arjessa.
Aion edelleen olla lapsille läsnä.
Se paska fiilis tulee muualta kuin lapsista.
En aio täällä asiasta kuitenkaan enempää avautua!
Tuntuu, kuin matto olisi vedetty jalkojen alta ja olisin lentänyt perseelleni ihan täysillä.
Tällaista tunnetilaa en toivoisi kenellekään.

Työuupumus/stressi on tuonut mukanaan univaikeudet, nukahtaminen on vaikeaa ja sitten aamusta on kuin halolla päähän lyöty.
Ihoon nousee outoja kutiavia näppyjä, jotka hetken päästä painuvat pois.
Päätä särkee usein.
Viikonloput tuntuvat menevän normaalia nopeammin ja sunnuntaina alkaa jo ahdistaa seuraava päivä.

Mitä sitten olen tehnyt asioiden eteen?
Olen laittanut hakemuksia uusiin työpaikkoihin.
Olen myös varannut itselleni ajan työterveyshuoltoon.
Pääsen siis juttelemaan näistä tuntemuksista ammatti-ihmisen kanssa.
Yritän myös tehdä juttuja, joista tykkään.
Juttelen myös asiasta ihmisille, jotka vain jaksavat kuunnella.
Kirjoitan ajatuksiani tänne blogiin.

Kirjoituksellani en halua sääliä, mutta mielestäni oli ihan hyvä kertoa teille lukijoillenikin, että ei aina ole tämä bloggaajankaan elämä niin upeaa ja mahtavaa blogin ulkopuolella!

Kaikesta huolimatta tai siitäkin huolimatta, aivan ihanaa keskiviikkoa juuri sinulle <3

Juhlat on nyt juhlittu

Nyt on pojan synttärit juhlittu tältä vuodelta. 

Poika muuten kiittää onnitteluista, joita te ihanat olette hänelle lähettäneet blogini kautta <3

Meinasin jo, että tänä vuonna pääsen luistamaan synttäreistä, mutta poika halusi että mummille, tädille ja serkuille pienet kahvittelut järjestetään.

Lisätätikin oli mukana kahvitteluissa :)

Pienellä budjetilla järjestettiin juhlinnat, jotka onnistuivat kyllä todella hyvin.

Meillä kaikilla oli kivaa ja ei edes stressata tarvinnut näistä juhlista.

Lautasina sekalaisia kakkulautasia, kuppeina Muumi mukit ja lapsille erilaisia juomakuppi-pillihärpäkkeitä.

Vitsit, että tykkään tällaisesta kivasta sekamelskasta!

Kolmea erilaista keksiä oli tarjolla.

Olen itse tehnyt tämän kerrosvadin, jossa keksit tarjoiltiin.

Tein punaviinimarjoista piirakan kahvipöytään.

Pojan suosikkikakku on tummasta suklaasta tehty kakku.

Vähän samanlainen kuin mutakakku, mutta on täysin kypsä, ilman valuvaa keskustaa.

Koristeena tomusokeria!

Suolaisina tarjottavina oli chipsejä ja tein nopean ja helpon tomaatti-fetapiirakan.

Pohjana on Lidl:n valmiiksi kaulittu lehtitaikinalevy.

Täytteenä kermaviiliä, kirsikkatomaatteja, fetaa ja emmental-raastetta.

Maustoin koko hommelin paprikajauheella, pippurisekoituksella ja valkosipulijauheella.

Tuli kyllä niin hyvää.

Ei muuten jäänyt tarjottavista jäljelle kuin pari vohvelia, kaksi palaa marjapiirakkaa ja saman verran suolaista piirakkaa.

Sanoin pojalle juhlien jälkeen, että enää järjestän sinulle kahdet juhlat, kun täytät 18 vuotta ja kun valmistut koulusta.

Poika sanoi, että pitää kuulemma järjestää juhlat jos hän selviää armeijasta...joten kolmet juhlat nyt ainakin vielä lähivuosina tulossa :)

Ihanaa uutta viikkoa teille kaikille <3