maanantai 29. maaliskuuta 2021

Sämpylä- ja kakkuohjetta teille

 



Kerrankin voin sanoa, että minulta on moni pyytänyt ohjeita sekä tekemiini sämpylöihin että myös juustokakkuun.
Pyyntönne on kuultu ja tähän yritän nyt parhaani mukaan muistella, että miten paljon laitoin mitäkin ainesosaa resepteihin.
Minullahan on paha tapa vain läiskiä kaikkea kippoon ja sekoitella, joten nyt oikein laitan harmaat aivosoluni koetukselle (kuten Hercule Poirot sanoisi) teidän vuoksenne :D

Aloitetaan vehnäsämpylöistä:
2,5 dl vettä
1 pussi kuivahiivaa
1 rkl öljyä
ripaus suolaa
n.5 dl vehnäjauhoja

Näissä sämpylöissä tärkeintä nostatusvaiheessa oli se, että unohdat leipovasi sämpylöitä :)
Muistat sitten parin tunnin kuluttua, että ai niin minullahan oli sämpylätaikina kohoamassa!

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen ja tee sämpylät valmiiksi pellillä.
Kohota vielä 15-30 minuuttia.
Ennen uuniin laittoa heittele sormin vettä sämpylöiden päälle ja anna lopun veden jäädä uunipellille.
Paista n.12 minuuttia ja nauti lämpimänä!



Juustokakun ohjetta pyydeltiin myös minulta ja teinkin meille pienen juustokakun viikonlopun herkutteluun, joten tämän ohjeen muistan huomattavasti paremmin kuin tuon sämpyläohjeen.
Sydänvuoan halkaisija 20cm.

2dl kuohukermaa
200g maitorahkaa
200g maustamatonta tuorejuustoa
1½ dl tomusokeria
1 pienen sitruunan mehu + kuori raastettuna

Pohjana tässä kakussa n.150g suklaahippukaurakeksejä ja 50g sulatettua oivariinia sekoitettuna.
Normaalisti käytän pohjaan digestivekeksejä, mutta näilläkin kekseillä pohjasta tuli aivan ihana ja vähän suklainen myös.

Vatkaa kerma tiukaksi vaahdoksi tomusokerin kanssa.
Lisää sitten maitorahka ja tuorejuusto.
Raasta sitruunan kuori ja purista mehu täytteeseen ja sekoita vielä kunnolla.
Laita täyte vuoan pohjaan taputellun keksipohjan päälle ja nosta kakku ainakin neljäksi tunniksi jääkaappiin.
Ilman liivatetta tehty kakku vaatii mielestäni vähän enemmän aikaa "kiinteytyäkseen" kuin liivatteella tehty kakkunen.

Koristelin kakun puolikkailla suklaahippukekseillä sekä erilaisilla suklaamunilla.
Lopputulos oli ihanan raikas vaikka kakussa olikin reippaasti suklaata mukana.

Ihanaa viikkoa teille kaikille <3




torstai 25. maaliskuuta 2021

Kotiherkkuja ja uusi hiusväri

 



Täällä on sairasloman viimeinen päivä menossa.
Olipahan tauti, huh huh!
Niin kai se sitten on, että kun harvoin (toivottavasti myös jatkossa) sairastuu, niin sitten kun sairastuu niin sairastuu kunnolla.
En ole paljon jaksanut puuhastella, mutta tein kuitenkin ukkelille ja minulle kuumaa kaakaojuomaa keskiviikkoiltana.
Kaakaojuomaan kuuluu pienet vaahtokarkit :)


Eilen kun olo alkoi osoittaa normalisoitumisen merkkejä, päätin tehdä sämpylöitä.
Voi vitsit miten hyviä näistä tuli.
Nostatin ensin taikinaa melkein pari tuntia, tein sämpylät pellille ja nostatin niitä vielä hetken ennen kun laitoin ne uuniin.
Ennen uuniin laittoa tiputin sämpylöiden päälle vettä ja annoin veden myös jäädä uunipellille.
Sämpylöistä tuli todella pehmeitä.
Näitä syötiin iltapalaksi kermajuuston kera.


Tänään sain laitettua meikit naamaan ja nappasin uudesta hiusväristäni teillekin kuvan.
Vitsit että tykkään tällaisesta punertavasta sävystä.
Minulle sopii tällainen oranssiin taittuva punainen sävy, mutta taas lilaan tai tummanpunaiseen taittuvat punaiset eivät ole minun juttuni ollenkaan.

Missä hiusvärissä sinä viihdyt parhaiten?
Mikä on sinulle mieluisin sävy ja mitä et taas koskaan laittaisi hiuksiisi?

Ihanaa viikonloppua kaikille <3



tiistai 23. maaliskuuta 2021

Karkkilaa ja säikähdystä




Perjantaina töiden jälkeen suuntasimme Karkkilaan Mian luokse. 
Oli ihanaa tulla perille, kun siellä odotti ruoka valmiina ja pojat laittoivat vielä saunankin lämpenemään meille.
Mian mies oli tehnyt hyvää kebabia mausteisella kastikkeella ja ranskalaisilla.
Katselimme elokuvan illalla, höpöttelimme niitä näitä ja menimme nukkumaan ajoissa.
Lauantaina heräsimme jo hyvissä ajoin ja mietimme sen päivän ruokia valmiiksi.
Päätimme myös käydä kirpparilla kääntymässä.


Mia teki meille broileria kookoskastikkeella.
Chiliä tähän tuli 5 kappaletta, mutta meidän yllätykseksi ruoka ei kuitenkaan ollut kovin tulista.
Riisinä jasmin riisi ja minun tekemä fetasalaatti.


Tein meille vielä jälkkäriksi sitruunaisen juustokakun.
Tästä tuli ihanan raikas ja oli Mialta hyvä idea lisätä vähän enemmän tähän sitruunamehua.




Kirpparilta tarttui muutama vaate pikkuprinsessalle.
Ballerinabody on aivan ihana ja leggareita ei ole koskaan liikaa.
Pikkuinen leopardi kuvioinen mekko oli liian suloinen jätettäväksi kirpparille.
Kaikki vaatteet maksoivat yhteensä 4€.

Mia värjäsi minun hiukseni ja olenkin nyt ihan kuin Tanhupallo.
Vitsit, että tykkään uudesta hiusväristäni.
Laitan teille kuvaa instaan jahka jaksan vähän meikata.

Lauantai-iltana olin niin väsynyt, että nukahdin ennen yhtätoista.
Tätä vähän ihmettelin Miallekin, mutta ajattelin vain, että ehkä tuli nyt nukuttua univelkoja pois.
Sunnuntaina olimme kotona puolenpäivän jälkeen ja iltaan mennessä olo olikin jo aikamoisen kurja.
Laitoin maanantaiaamuna heti viestiä töihin, että varaan ajan koronatestiin ja jään kotiin sairastamaan.
Oli tosi huono omatunto siitä, että olin ollut Karkkilassa ja ehkä sairastuttanut tietämättäni koko porukan.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä kello 2.00 oli puhelimeen tullut viesti, että näyte oli negatiivinen...huh mikä helpotus.
Taitaa siis olla kyseessä vain sitkeä kevätflunssa.
Olen edelleen kotona parantelemassa itseäni.
Onneksi Mian porukka on pysynyt terveinä.

Tässäpä siis syy, miksi minua ei ole näkynyt somessa.
Yritän vähän tänään lueskella teidän blogeja, mutta pahoittelen jo etukäteen, että en varmasti jaksa ihan jokaista postausta lukea.
Olette kuitenkin ajatuksissani, niin kuin aina <3

Mukavaa keskiviikkoa teille kaikille!





torstai 18. maaliskuuta 2021

Pieni ompeluhomma Barbielle

 



Edellisessä postauksessani jo vähän kerroinkin siitä, miten nyt olen töissä todella monikulttuurisessa ympäristössä.
Minähän nautin tästä ihan täysillä.
Jollain tavalla koen palanneeni juurilleni.
Olen töissä nyt samassa paikassa, jossa aloitin koulutaipaleeni ja tien toisella puolella on vieläkin päiväkoti, jossa kävin esikoulun.
Hauskaa miten sitä palaa niihin tuttuihin ja turvallisiin ympyröihin, joissa tuntee itsensä onnellisimmaksi.
No mutta nyt siihen pieneen ompeluhommaan.



Päiväkodilla on paljon lapsia, jotka edustava eri uskontoja ja erilaisia kulttuuritaustoja.
Mietimme pari päivää sitten kulttuuri- ja kieliopettajan kanssa, että millään päiväkodin nukeilla ei ole hijabia eli huivia vaatevarastossaan.
Lupasin sellaisen tehdä Barbielle.
Nappasin siis Barbien mukaani kotiini ja ompelin hänelle hijabin.


Nyt on ensimmäinen kappale valmis.
Ompelin hijabin ihan käsin, en noin pienen jutun takia jaksanut vaihdella lankoja ompelukoneeseen.
Tämän ompelun jälkeen aloin miettimään, että olisi kiva ommella jotain perinneasuja myös nukeille.
Intialainen sari tuli heti mieleen ja voisihan sitä Kenille ommella vaikka gandoran, miesten pitkän perinnevaatteen.
Siihen sitten jo tarvitsisikin ompelukonetta.

Tänään suuntana sitten Karkkila, joten palailen linjoille alkuviikosta!
Ihanaa viikonloppua teille kaikille <3



tiistai 16. maaliskuuta 2021

Alkuviikon kuulumiset ja loppuviikon suunnitelmat

 



Työviikko ei alkanut kovin vahvasti.
Heräsin maanantaina kello neljä jyskyttävään päänsärkyyn ja näköhäiriöihin.
Kävin ottamassa lääkettä ja yritin saada uudestaan unta.
Eipä auttanut ensimmäinen lääkesatsi.
Puoliseitsemältä luovutin ja ilmoitin töihin, että joudun jäämään kotiin, koska päänsärky on nyt niin kova.
On minulla ollut migreenikohtauksia montakin kertaa, mutta harvoin tulee näin huono olo kuin nyt oli.
Toisen lääkesatsin jälkeen olo alkoi vihdoin helpottamaan, kello läheni puoltapäivää tuolloin.
Loput päivästä olin kuin halolla päähän lyöty.
Illalla ei tarvinnut unta odotella, kiltisti olin nukkumassa jo kymmenen jälkeen.


Eilen pääsin taas töihin ja tuttuun hulinaan.
Vitsit, että meillä on hyvä porukka tuolla töissä.
Huumori kukkii ja hauskaa on niin lasten kuin myös aikuisten kanssa.
Työ on raskasta, mutta kun on kivaa ja huumoria mukana päivissä, jaksaa päivät paljon paremmin.
Tykkään kovasti myös siitä, että saan työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä ja pääsen työpäivien aikana puhumaan myös englantia ja muutamia sanoa arabiaakin.


Perjantaina olisi tarkoitus mennä Karkkilaan.
Mian kanssa mietimme, että voimmeko nyt nähdä ja millainen paskasade (anteeksi kielenkäyttöni) saadaan niskaan jos näemme!
Päätimme siis, että jos kaikki olemme terveinä ja emme riko kokoontumisrajoituksia (mitä emme riko, koska meitä on saman katon alla max.4-5 henkilöä) niin me näemme tässäkin kuussa.
Karkkilan koronatilanne on huomattavasti parempi kuin Espoon, joten siellä on periaatteessa turvallisempaa kuin täällä omilla kotikulmilla.
Tuntuu, että moni kuitenkin näkee ystäviään, mutta eivät uskalla puhua näistä tapaamisista, koska pelkäävät toisten ihmisten arvosteluja.
Jos kaikki pidämme maskit kasvoilla yleisillä paikoilla, emme liiku kodin ulkopuolelle sairaina ja muistamme hyvän käsihygienian, niin toivoa on, että tästä vielä noustaan.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille ja pysytään terveinä <3