Talomuseo Glims

 

Pari viikkoa sitten kävimme päiväkotiryhmäni kanssa Talomuseo Glimsissä.

En ollut moneen vuoteen käynyt paikassa ja oli kiva päästä tällä kertaa käymään siellä talviaikaan.

Glims eli Talomuseo Glims on vanha espoolainen maatila Karvasmäen kylässä Bembölessä. 

Glims on toiminut maatilana ainakin 1500-luvulta 1900-luvun alkuun saakka. 

Museoalueen muodostavat 11 alkuperäisillä paikoillaan olevaa rakennusta, joista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta. 

Alue muutettiin museoksi vuonna 1958.

Osoite: Glimsintie 1, 02740 Espoo

Jorvin sairaala sijaitsee toisella puolella tietä.

Enpä ole hetkeen laittanut näin paljon kuvia yhteen postaukseen, mutta tässä nyt tulee!

Meille oli varattu esittelykierros ja pääsimmekin ensimmäisenä tutustumaan itse asuintaloon.

Lapsia ihmetytti tuvassa olevat kerrossängyt, että miten voi nukkua keittiössä?!

Katossa roikkui ruisleipiä ja lieden päällä oli iso pata, jossa aikoinaan oli varmasti keitelty keittoja ja pataruokia.

Miten kangaspuut voivatkin olla niin mielenkiintoisen ja kauniinkin näköiset.

Makuukammareissa oli upeita huonekaluja ja myös oleskelutilaa, jossa on varmasti kestitty vieraita.

Yksi tytöistä huokaisi, että onpa kaunista <3

Tallista löytyi iso puinen hevonen ja siellä oli myös pienempi puinen poni, jota lapset pääsivät harjaamaan ja syöttämään porkkanoilla.

Tätä pahvista miestä säikähdin ihan kunnolla, kun käännyin äkisti ympäri.

Koska en halunnut olla ainoa joka säikähtää, pyysin työkaveria katsomaan nopeasti taakseen ja heh heh, hänkin säikähti :D

Satulaakin pääsi testaamaan jos halusi.

Oli siinä kuulkaa ihmeteltävää aikuisellekin.

Pääsimme myös testaamaan pientä käsimyllyä, aika raskasta hommaa ollut jauhaa jauhoja.

Glims on aivan ihana paikka ja oli mukava kokemus sekä lapsille että meille aikuisillekin.

Jotenkin sitä alkoi mielessään kuvitella paikkaa silloin, kun siellä oli maatilan eläimiäkin.

Kyllä se elämä oli niin erilaista silloin.

Kerrankin tällainen kulttuuripostaus minulta :)

Oletko sinä vieraillut koskaan Glimsissä?

Ihanaa perjantaita ja viikonloppua kaikille <3

Kanelinen omenapiirakka

 

Tein meille viikonloppuna pitkästä aikaa omenapiirakkaa.

Olen tämän ohjeen täällä ennenkin jakanut, mutta kertaus on opintojen äiti, joten tässäpä se tulee nyt uudestaan.

Taikinaan tulee:

2 kananmunaa

1,5dl sokeria

75g sulatettua leivontamargariinia

1dl maitoa

1tl vaniljasokeria

1½tlk leivinjauhetta

2½dl vehnäjauhoja

Kuorin ja pilkoin pieniksi paloiksi 2 omenaa.

Sekoitin palojen joukkoon sokeria ja kanelia (oman maun mukaan).

Valmis taikina kaadetaan vuokaan ja päälle asetellaan kaneli-sokeroidut omenat.

Piirakkaa paistetaan 175 asteisessa uunissa n.40 minuuttia.

Valmiin omenapiirakan päälle ripottelin vielä tomusokeria koristeeksi.

Tästä tuli jälleen kerran niin hyvää ja tykkäsin kun pieniä omenan paloja tuli kunnolla jokaiseen leikattuun piirakan palaseen.

Tämä viikko ei sitten alkanutkaan kovin vahvasti, koska heräsin maanantaina kuumeisena ja nyt sitten parantelen oloa täällä kotosalla.

Miten teidän viikko on lähtenyt käyntiin?

Oliko herkuttelua viikonloppuna?

Ihanaa viikkoa teille kaikille <3

Töitä ja keikistelyä

 

Jotenkin nykyään hävettää nämä minun postaukseni.

Tuntuu, että ei minulla ole oikein mitään kerrottavaa teille.

Päivät menevät työn merkeissä ja illat työpäivästä palautumiseen.

En ole hetkeen askarrellut muuta, kuin töissä jotain pientä.

Tuntuu, että kotonakaan ei ole enää tilaa uusille tuunauksille.

Pitäisi kuitenkin saada itseään niskasta kiinni ja maalata meidän keittiötikkaat uudestaan...ehkä joku päivä lähiaikoina.

Keskiviikkona tein lasten kanssa kevään ensi kukkasia päiväkodin ikkunaan.

Lapset saivat itse maalata kätensä ja painaa sen kuvan ikkunaan.

Minä sitten taiteilin nuo kukkien varret.

Oli kivaa sekä minulla, että lapsilla.

Keskiviikon kunniaksi päätin keikistellä eteisen peilin edessä oikein kunnolla.

Vitsit, että tykkään noista saappaista.

Täytyy varmaan viikonloppuna laittaa ne leggareiden kanssa.

Uudet tekonahkaisen näköiset legginssit muuten suhisevat kun kävelen.

Onneksi se suhina ei kuulu muualla kuin hiljaisissa tiloissa!

Mian mies sanoi, että voisin ne jalassa osallistua anonyymit suhisijat kokoukseen :)

Torstaina alkoi Ramadan paastokuukausi.

Tsemppiä kaikille paastoajille.

Jotenkin tämä viikko meni vauhdilla ja taas pääsee viikonlopusta nauttimaan.

Leppoisaa perjantaita ja viikonloppua kaikille <3

Viikonlopun kuulumiset

 

Perjantaina töiden jälkeen suuntasimme Mian kanssa kohti Karkkilaa.

Syötiin kymmenen pisteen hodari illallinen, katseltiin kauhuleffaa ja käytiin saunomassa.

Laitettiin ihanat maskit naamalle ja aamulla herättiinkin selvästi pehmoisemmalla iholla kuin illalla nukkumaan mennessä :)

Lauantaina aamupäivästä päätettiin myös lähteä käymään kirppareilla Riihimäen suunnalla.

Nappasin tämän ylemmän kuvan auton ikkunasta, aika ihanat peltomaisemat.

Reissu ei mennyt oikein putkeen, kun Mialla alkoi yhtäkkiä olemaan todella huono olo.

Palattiin sitten pikavauhtia takaisin Karkkilaan ja kirpparikierros jäi toiseen kertaan.

Lauantaina päätin myös freesata hiusvärini.

Värinä Nutrissen sävy 7.40 intensiivinen kupari.

Kylläpä taas piristi saada vähän väriä päähän, koska samalla se tuo myös väriä kasvoihini.

Mitä mieltä, onko liian oranssi minulle?

Sunnuntaina kotona odotti yökylässä ollut Noomi.

Hyvin oli perheen miehet hoitaneet tätä koiramummin silmäterää, mutta oli ilmeisesti myös mummia ollut ikävä, sen verran riehakkaan kotiinpaluun sain :)

Päiväunet piti ottaa myös ihan jalassa kiinni maaten.

On se kyllä ihana karvavauva.

Oli siis vähän erilainen, mutta ihan mukava viikonloppu kuitenkin.

Viikonloppu on aina viikonloppu ja joka viikko se tulee tarpeeseen.

Ihanaa viikkoa teille kaikille <3

Loppuviikon jorinat

 

Keskiviikkona, kynsihuollosta kotiin tullessa, oli näin muhkea pilvi taivaalla.

Ei kamera saanut koko kauneutta napattua, mutta pakko oli kuitenkin kuva ottaa.

Viimeiset auringonsäteet antoivat valoa pilvenhattaran välistä.

Keväinen aurinko on alkanut jo lämmittää ihoa, joten aamurutiineihin olen lisännyt aurinkosuojat.

Vielä pitäisi vähän sään lämmetä ja en pistäisi pahitteeksi, että nuo loputkin lumet jo sulaisivat pois.

Nämä Rachidin ostamat ruusut naistenpäiväksi, ovat edelleen ilahduttamassa kauneudellaan.

Kukat ovat upeita ja niissä on nyt enemmän oranssin sävyjä.

Sanottiin keltaisista ruusuista sitten mitä vain, niin minun mielestäni ne ovat aina olleet kauniita.

Maaliskuun kynnet ovat klassisemmat ja hillitymmät kuin edellisen kuukauden punaiset upeudet.

Ranskalainen manikyyri ja ruusukultainan glitteri sopivat mielestäni kivasti yhteen.

Eilen kauppareissulla, ostoksia maksaessa, sain kynsikehuja Lidl:n kassahenkilöltä...Ihanaa <3

Minäpä muuten lähden tänään viikonlopuksi Karkkilaan.

Perheen miehet jäävät kotiin, koska Noomi (mummin rakas) tulee yökylään lauantaista sunnuntaihin.

Onneksi ehdin Noomin kanssa touhuta vielä sunnuntain puolella, kun itse kotiudun reissusta.

Ihanaa nähdä Miaakin taas pitkästä aikaa.

Olemme naureskelleet, että mistä tietää, että nyt pitää nähdä?

Siitä, että puhelut ilman mitään syytä kestävät tunti tolkulla ja viestejä lähetellään monta kertaa päivässä.

Niin on jo ikävä omaa ystävää.

Blogi ja bloggaaja siis hiljenevät hetkeksi ja palaan linjoille taas ensi viikolla.

Ihanaa perjantaita ja viikonloppua teille kaikille <3